Ammatilliselle koulutukselle annettava arvostusta

Taannoin seminaarissa professori Roope Uusitalo oli huolissaan siitä, miten ylioppilaiden määrä on vähentynyt 2000-luvulla, mutta hän unohti, että ammatillisen koulutuksen vetovoima ja hakijamäärät ovat lisääntyneet.

Suomessa ei ole enää ensisijaisia ja toisarvoisia tutkintoja, vaan kaikille kuuluva koulutusjärjestelmä, jota tulee kehittää tasapainoisesti.

Tavoitteemme on toisen asteen koulutuksen läpäissyt kokonainen sukupolvi – oli koulun nimi mikä tahansa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti vastikään ammatillisen koulutuksen reformin luonnoksen lausuntakierrokselle.

Hallitusohjelmassa korostetaan työelämäpainotteisen koulutuksen arvostamista, mutta nyt tarjolla tuntuu olevan vain YT-neuvotteluita.

Ammatillisessa koulutuksessa kyse on viime kädessä Suomen kilpailukyvystä: onko työnantajilla osaavia ammattilaisia?

Ammatillisen koulutuksen säästöjä tulee pehmentää, sillä hallitusohjelman jälkeen olemme saaneet lisää tutkimustietoa ja Suomeen on tullut uusia maahanmuuttajia, jotka tulevat nostamaan opiskelijamääriä.

Esimerkiksi säästöjen porrastaminen useammalle vuodelle pienentäisi niiden vaikutusta opiskelijapaikkojen määriin.

Luonnoksen rahoitusmallin 50 % suuruinen opiskelijamäärän mukaan maksettava osuus on riittämätön ammatillisen koulutuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle, eikä se kannusta kouluja investoimaan. Perusrahoituksen tulee olla tuntuvasti suurempi.

Ammatillista koulutusta kehitettäessä tulee pitää kiinni jatko-opintokelpoisuuden säilymisestä, sillä Suomen koulutusjärjestelmän timantti on elinikäisen oppimisen mahdollisuus.

Jokaisen tulee voida opiskella niin pitkään kuin rahkeet riittävät.

Kuinka paljon amista ja lukiota ylipäätään tarvitsee vetää eri suuntiin? Suomessa on jo ammattilukioita, joissa yhteistyö toimii.

Entä voisiko kunnat investoida Kotkan ja Kajaanin malliin, jossa koulut eivät ole vain yksittäisiä tiilirakennuksia, vaan ne tekevät yhteistyötä työpajatoiminnan kanssa.

Uskon, että tulevaisuuden toisen asteen koulutus toteuttaa nuorisotakuun tarkoitusta – se ei anna nuoren pudota järjestelmän loukkuihin, eikä ajautua umpikujaan.

Kirjoittaja on Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja