Hallituksen leikkaukset osuvat erityisesti naisiin
On kylmä fakta, että hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja työmarkkinatoimet osuvat useammin naisiin kuin miehiin. Näin on esimerkiksi indeksijäädytyksien sekä toimeentulotuen, yleisen asumistuen ja työttömyysturvan leikkauksien osalta.
Hallitus syrjii pienipalkkaisia naisia ja vaikeuttaa naisvaltaisten alojen arkea.
Kaikki näistä leikkauksista osuvat ministeriön mielestä enemmän naisiin kuin miehiin. Hallituksen esityksien mukaan ehdotetut muutokset kohdistuvat sekä saajamäärien että tuen tason osalta muita ryhmiä voimakkaammin työssäkäyviin ja yksinhuoltajiin.
Tuensaajien selvä enemmistö näissä ryhmissä on naisia. Jo pelkästään asumistuen leikkaukset pienentävät tukea ministeriön mukaan miehillä keskimäärin 76 euroa ja naisilla 93 euroa kuukaudessa.
Tämä johtuu siitä, että osa-aikatöiden tekeminen on yleistä naisilla, perhevapaat eivät jakaudu tasaisesti, matalapalkkaiset alat ovat naisvaltaisia, yksinhuoltajista enemmistö on naisia ja myös asumistukea saavista opiskelijoista selvä enemmistön on naisia.
Äitien yksinhuoltajaperheitä on noin 20 prosenttia lapsiperheistä, kun taas isien yksinhuoltajaperheitä on noin neljä prosenttia lapsiperheistä. Sen sijaan esimerkiksi työmarkkinatukea saavista pitkäaikaistyöttömistä enemmistö on miehiä.
Vaikutuksia tulee myös runsaista sosiaali-ja terveysalan leikkauksista. Naiset muodostavat jopa 87 prosenttia sote-alan työllisistä, joten hallituksen 1,4 miljardin euron leikkaus tulee kiristämään heidän arkeaan ja aiheuttamaan epävarmuutta työmarkkinoilla.
Naiset ovat ahkeria. Jatkuva oppiminen julkisilla varoilla on Suomessa naisten juttu, kun taas miesten osaamisen päivittämisen maksavat useammin yritykset. Naiset siis hyödyntävät jatkuvan oppimisen palveluita eivätkä saa niitä yhtä usein työpaikoiltaan.
Hallitus poistaa aikuiskoulutustuen, jonka saajista enemmistö on naisia. Myös tämä osuu erityisesti naisiin. Aikuiskoulutustukea hyödyntää erityisesti kasvatuksen ja sosiaali-ja terveyspalveluiden alat.
Hallituksen toimilla on siis työmarkkinoiden rakenteista johtuen sukupuolittuneita vaikutuksia. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on alleviivannut neljästi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että yhteisvaikutuksia ei ole huomioitu riittävästi.
Naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla ei ole aina tarjolla kokopäivätyötä tai sen tekeminen yksinhuoltajaperheissä voi olla käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi ympärivuorokautista varhaiskasvatusta on tarjolla rajallisesti vain suurissa kaupungeissa, eikä sitä kaikkialla ole pienille koululaisille tarjolla ollenkaan.
Jos pienituloisten osa-aikatyötä tekevien naisten ja heidän perheidensä työllisyyttä halutaan parantaa, tarvitaan toimia sukupuolittuneiden työmarkkinoiden kehittämiseksi. Tilanne ei kohene heidän sosiaaliturvaansa leikkaamalla.
Naiset ovat valtava voimavara työmarkkinoilla, sillä heidän eliniän otteensa on pitkä ja moni heistä haluaisi tehdä töitä myös esimerkiksi eläkkeellä. Siksi hallituksen tulisi myös puuttua naisten kokemaan syrjintään työuran loppupäässä ja madaltaa eläkkeellä töitä tekevien verotusta.
Suomi kärsii kroonisesta osaajapulasta, mutta samaan aikaan emme ole saaneet kitkettyä työmarkkinoiden ikäsyrjintää pois. Suomessa on melkein 100 000 yli 50-vuotiasta työtöntä työnhakijaa ja yli 55-vuotiaiden työllisyysprosentti on pohjoismaiden matalin.
Jotta hallitus saavuttaa tavoitteensa työllisyyden nostamisesta, sen tulee erilaisin toimin edistää työelämän tasa-arvoa etenkin palkkauksessa ja työsuhteen ehdoissa.
Haluan painottaa erityisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi tehtävien toimien keskeistä merkitystä erityisesti yksinhuoltajien aseman parantamiseksi sekä yli 55-vuotiaiden daamien työllistymisen edistämistä.