Poliisi joutui Saksassa arvostelun kohteeksi Chemnitzin mellakoiden jälkeen
Saksassa on alkanut jälkipyykki Chemnitzin äskettäisten mellakoiden takia. Poliisin on sanottu vuotaneen äärioikeistolaisille ryhmille pidätysmääräyksen puukotuksesta epäillystä. Lisäksi valeuutisilla oli viranomaisten mukaan osuutensa protestien lietsonnassa, kertoi Deutsche Welle -kanava.
Viranomaisten mukaan protesteja lietsoi netissä kulkenut valheellinen huhu, että puukotuksen uhriksi joutunut mies olisi suojellut naista puukottajilta.
Paikallinen mies puukotettiin kuoliaaksi varhain sunnuntaina, jonka jälkeen äärioikeisto järjesti marsseja sunnuntaina ja maanantaina. Protestien aikana mielenosoittajat jahtasivat ulkomaalaisilta näyttäviä ihmisiä.
Maanantaina poliisi pidätti teosta epäiltyinä 22-vuotiaan irakilaisen ja 23-vuotiaan syyrialaisen miehen.
Yhden epäillyn pidätysmääräys päätyi äärioikeistolaisille ryhmille, jotka julkistivat sen verkossa. Siinä kävivät ilmi epäillyn, uhrin, silminnäkijöiden ja tuomarin nimet.
Maanantaina Chemnitzissä järjestettiin myös vastaprotesti äärioikeistoa vastaan. Poliisin mukaan protesteissa olisi loukkaantunut kaksi poliisia, yhdeksän äärioikeiston mielenosoittajaa ja yhdeksän vastamielenosoittajaa.
Suomalaistutkija arvioi, että Chemnitzin mellakoilla ei ole sinänsä suoraa vaikutusta liittokansleri Angela Merkelin hallituksen asemaan.
– Toki sisäministeri Horst Seehofer on saanut kovaa kritiikkiä oppositiopuolueilta ja jopa hallituskumppani sosiaalidemokraattien sisältä siitä, että hänellä kesti niin kauan kunnes hän eilen vihdoin kommentoi ylipäätään tapahtumia Chemnitzissä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku.
Hän ei näe, että Chemnitzin mellakoilla olisi sinällään vaikutusta Saksan maahanmuuttopolitiikkaan, joka on kiristynyt jo aiemmin. Kiristystoimien taustalla on se, että Merkelin johtama kristillisdemokraattinen CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU pelkäävät jyrkän oikeistopopulistisen AfD-puolueen (Vaihtoehto Saksalle) vievän niiltä ääniä.
Iso-Markun mukaan itäisen Saksan heikompi kehitys ja siellä laajalle levinnyt epäluottamus poliittista järjestelmää kohtaan ovat luoneet pohjaa äärioikeistolaisten liikkeiden levittäytymiselle. Hänen mukaansa ei ole sattumaa, että protestimarssit järjestettiin nimenomaan Saksin osavaltiossa, jossa äärioikeistolaiset ryhmittymät ovat saaneet vahvaa jalansijaa.
Iso-Markku korostaa kuitenkin, että on vaikeata löytää yhtä ainoata selittävää tekijää sille, että äärioikeistolaiset liikkeet ovat saaneet niin vahvan jalansijan juuri itäisessä Saksassa. Hänen mukaansa ei ole poissuljettua, ettei vastaava voisi tapahtua myös vauraammassa läntisessä Saksassa.