Omaishoito on yksi merkittävä sukupuolen tasa-arvokysymys
Suomessa väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Omaishoitotilanteet tulevat kasvamaan merkittävästi.
Politiikassa on ollut vuosia jo suunta, että ihmiset hoidetaan kotiin. Tämän seurauksena vastuut lisääntyvät läheisille. Tämä ilmiö jää tällä hetkellä liian piiloon eli sen todellisuutta ei nähdä.
Tosiasia on se, että jokainen ihminen kokee jossakin elämänvaiheessa omaishoitotilanteen joko hoitajan tai hoidettavan roolissa.
Vaadin omaishoidon tarkastelua sukupuolen tasa-arvokysymyksen näkökulmasta.
Tiedetään, että erityislasten omaishoitajista 90 prosenttia ja muissa omaishoitotilanteissa 70 prosenttia on naisia.
Työssäkäyvät naiset kohtaavat tilanteen, jossa lapsella todetaan jokin vamma, sairaus tai erityisen tuen tarve, jolloin elämäntilanne muuttuu. Perheen äiti voi huomata pian tekevänsä kahta työtä 24/7 vrk.
Jokaisella työikäisellä vanhemmalla tulee olla oikeus ansiotyöhön ja opiskeluun omaishoidon rinnalla.
Työssäkäyvän erityislapsen vanhemman tai aikuisen päätös omaishoitajaksi ryhtymiseen vaikuttaa vahvasti hänen ansiotyönsä kehitykseen ja eläkkeen määrään. Nämä vaikutukset kohdistuvat yleisimmin omaishoitajina toimineisiin naisiin.
Kainuun kuntien ja tulevan Kainuun hyvinvointialueen sekä valtakunnan tasolla riittävien ja tarpeen mukaisten palveluiden järjestämisellä on suora vaikutus omaishoidon ja ansiotyön edistämiseksi. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen vaatii niin työelämän johdolta kuin päättäjiltä asenteiden muuttamista: kuka tahansa meistä voi olla elämäntilanteessa, jossa tarvitsemme läheiseltä hoitoa ja huolenpitoa.
Kukaan meistä ei halua jättää vammaista lastaan, sairasta puolisoaan tai vanhoja vanhempiaan hoitamatta.
Ihmiset näkevät ja luovat herkästi tyypillisen mielikuvan omaishoitotilanteesta, jossa ikäihminen toimii puolisolleen omaishoitajana.
Myös työikäiset ihmiset toimivat omaishoitajina läheisilleen, joita voivat olla oma lapsi, puoliso tai vanhempi. Näillä tilanteilla on suora yhteys naisten taloudelliseen tasa-arvoon Suomen yhteiskunnassa, joka näkyy mm. palkattomina poissaoloina. Pahimmassa tapauksessa työstä tai opiskelusta voi joutua luopumaan täysin.
Nyt ja tulevaisuudessa omaishoito tulee olemaan merkittävä osa hoidon ja huolenpidon kokonaisuutta, joka tarvitsee riittäviä ja inhimillisiä ratkaisuja ja resursseja sekä moninaisia palveluvaihtoehtoja.
Omaishoitoon satsaaminen on jokaiselle kunnalle ja hyvinvointialueelle muut vaihtoehdot huomioon ottaen edullisin.
Yhteiskunnassa tulee tehdä parannuksia ja etsiä ratkaisuja, joiden kautta voidaan varmistaa etenkin työssäkäyvien omaishoitajien asiallinen palkka ja eläketurva tilanteessa, jossa omaishoitaja joutuu taistelemaan omaishoidon vastuun vuoksi omasta palkasta ja eläketuloista.
Omaishoidon sukupuolen ilmiöstä tulee tuottaa tietoa entistä enemmän kuntiin, hyvinvointialueille aina valtakunnan tasolle saakka.
Sukupuolivaikutusten arviointi tulee ottaa käyttöön ja saada aluekohtaista dataa omaishoidon nykytilanteesta asian edistämiseksi.
Omaishoitajat tarvitsevat asianmukaisen palkkion yhteiskunnan eteen tehtävästä arvokkaasta työstä. Lisäksi palveluita tulee kehittää omaishoitajalähtöisesti ottamalla huomioon kokonaisvaltaisesti myös muun perheen tilanne ja hyvinvointi. Tulevaisuudessa tulee tarjota monimuotoisia vaihtoehtoja entistä vahvemmin omaishoidon tuen lain ja sosiaalihuoltolain tarkoituksen näkökulmasta.
Onko meillä Kainuussa yhteistä tahtotilaa edistää omaishoitoa sukupuolen tasa-arvon edistämisen näkökulmasta?
Kaikenikäisten omaishoito on arvokysymys.
Minna Leinonen
Keskustanaisten Kainuun piiri ry:n puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, keskustan jäsenvaaliehdokas eduskuntavaaleihin 2023, erityislapsen omaishoitaja, Kajaani