Perussuomalaiset politisoivat itse päätöksen edustajansa syytesuojasta
Eduskunta lähti perjantaina kesän istuntovapaalle äänestämällä perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään syytesuojan purusta. Politiikan erikoinen koronakevät päättyi erikoiseen äänestykseen.
Eduskunnan selvä enemmistö, 121 kansanedustajaa halusi antaa valtakunnansyyttäjälle luvan viedä Mäenpään vieraslajipuheen tuomioistuimen käsittelyyn. Se ei riittänyt, koska 54 edustajaa äänesti luvan epäämisen puolesta. Luvan myöntämiseen olisi tarvittu viiden kuudesosan enemmistö.
Äänet jakautuivat pääosin hallituksen ja opposition rajalinjan mukaan. Poikkeuksen tekivät keskustan kuusi ja kokoomuksen neljä edustajaa, jotka vastustivat syyteluvan antamista.
Puhemies Anu Vehviläinen kertoi äänestyksen jälkeen käyneensä Mäenpään kanssa keskustelun. Sen myötä asia on puhemiehen mukaan loppuun käsitelty.
Prosessin lopputuloksesta voidaan olla monta mieltä. Eduskunnan kannalta ikävintä on asian politisoituminen alusta lähtien.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho syytti koko prosessin ajan muita puolueita asian politisoimisesta. Hän itse syyllistyi kuitenkin kaikkein räikeimpään politikointiin ilmoittamalla, että perussuomalaiset tulevat määrävähemmistöllään estämään syytteen nostamisen.
Halla-aho ilmoitti perussuomalaisten kannasta ennen kuin eduskunnan perustuslakivaliokunta ehti kuunnella ensimmäistäkään asiantuntijaa. Näin hän sitoi myös puolueensa edustajien kädet valiokunnassa.
Perustuslakivaliokunta päätyi puoltamaan syyteluvan antamista äänestyksen jälkeen. Perussuomalaisten ohella kaksi kokoomuksen edustajaa vastusti Mäenpään syyttämistä.
Näin murtui pitkä perinne, jonka mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunta pyrkii yksimielisiin ratkaisuihin. Se on kyennyt tähän esimerkiksi monen vaalikauden ajan ottaessaan kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eri versioihin.
Itse asiakin oli toki vaikea perustuslakivaliokunnalle. Sen kuulemista asiantuntijoista kaksi puolsi selkeästi syyteluvan antamista mutta neljä jätti kantansa avoimeksi.
Toivottavasti Mäenpää-äänestys jää säännön vahvistavaksi poikkeukseksi perustuslakivaliokunnassa.
Myös valtakunnansyyttäjä Ritva Toiviaista voi moittia politikoinnista perjantain äänestyksen jälkeen. Hän ei tyytynyt ilmaisemaan pettymystään ratkaisuun vaan tulkitsi äänestyksen tulosta arveluttavalla tavalla.
Toiviaisen mielestä eduskunnan enemmistö oli hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että Mäenpään puheessa oli kyse rasistisesta, ihmisarvoa loukkaavasta vihapuheesta. Tästähän ei ollut kyse. Eduskunta äänesti vain siitä, antaako se luvan syytteen nostamiseen.
Mäenpään syyllisyyteen eduskunta ei ottanut kantaa. Korkeimman syyttäjän olisi kannattanut olla tarkempi sanoissaan.
Kynnys viedä eduskuntapuheet oikeuden harkittavaksi nousi erittäin korkealle.
Äänestyksestä voi tehdä sen johtopäätöksen, että eduskunnan suuressa salissa käytettyjen puheiden laadun ja laillisuuden valvonta jää jatkossa eduskunnan puhemiesten ja eduskuntaryhmien kurinpidon varaan. Kynnys viedä eduskuntapuheet oikeuden harkittavaksi nousi erittäin korkealle.
Sisäiseen kurinpitoon onkin käytettävissä sinänsä varsin vahva keinovalikoima. Kansanedustaja voidaan jopa sulkea eduskuntatyön ulkopuolelle määräajaksi.
Äänestyksen lopputulosta voi tulkita kahdella tavalla. Ikävämpi tulkinta on se, että eduskunnassa saa jatkossa sanoa aivan mitä tahansa kenestä tahansa.
Parempi vaihtoehto olisi se, että edustajat harkitsevat jatkossa tarkemmin sanojaan kuin Mäenpää vuosi sitten verratessaan maahanmuuttajia vahingollisiin vieraslajeihin.
Toivottavasti kesän istuntotauko laskee tunteita sen verran eri puolilla eduskuntasalia, että jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu.