Liikenne- ja viestintäministeriö: Valtion tulisi lopettaa maakuntalentojen rahoittaminen

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan valtion ei tulisi jatkossa rahoittaa kotimaan lentoliikennettä, vaan sen tulisi perustua markkinaehtoisuuteen.

Maakuntalentojen kysyntä ja lentojen täyttöaste ovat pysyneet matalina siitä huolimatta, että valtio on rahoittanut lentoja usean vuoden ajan

– Lentoasemaverkoston toiminta ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla, mikä voi johtaa Suomen kansainvälisen saavutettavuuden heikentymiseen. Tavoitteena tulisi olla, että valtio ei rahoita kotimaan lentoliikennettä, ministeriö sanoo keskiviikkona julkaistussa virkapuheenvuorossa, joka on tarkoitettu evästykseksi tuleviin hallitusneuvotteluihin.

Puheenvuorossa esitetään, että kunnat tai kuntayhtymät ottaisivat pienten lentoasemien rahoituksen järjestettäväkseen.

Nykyinen hallitus päätti keväällä 2025, että valtion kokonaan tukemat maakuntalennot jatkuvat helmikuuhun 2028 asti.

Lentojen kustannukset maksetaan kokonaan Helsingin ja kuuden maakuntakentän välillä. Nämä ovat Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren ja Porin lentokentät. Savonlinnan lentoyhteyksistä valtio maksaa puolet.

Tuetut reitit eivät ole markkinaehtoisesti kannattavia. Lentoliikenteen ostaminen aloitettiin koronapandemian aikana.

Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) pitää ”asiallisena vaihtoehtona”, että kunnat ja maakunnat osallistuivat kustannuksiin.

– Lentokenttäverkostosta ja maakuntalennoista on joka tapauksessa huolehdittava myös tulevaisuudessa, Ranne kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Lentoasemayhtiö Finavian ylläpitämään lentoasemaverkostoon kuuluu Helsinki-Vantaan lentoasema sekä 19 alueellista lentoasemaa.

Viime vuonna valtio käytti maakuntalentoihin 20,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tuettu lentoliikenne aiheuttaa Finavialle tappiota 20 miljoonaa euroa vuosittain.

Maakuntalentojen järjestämisen kokonaiskustannus on siis runsaat 40 miljoonaa euroa vuodessa. Yksittäistä matkaa tuetaan keskimäärin 265 eurolla. Kalleimpia ovat lennot Helsingin ja Porin välillä.

Ministeriö ei pidä kestävänä sitä, että suurimmilta asemilta saaduilla tuloilla katetaan pienivolyymisten asemien operoinnin ja ylläpidon kuluja.

– Finavian taloustilanteella ja lentoasemamaksuilla on vaikutusta myös siihen, millaisia lentoyhteyksiä Suomesta on ulkomaille.

Ministeriö ehdottaa, että Finavian rahoitusmallia muutettaisiin siten, että matkustajamääriltään pienimpiä lentoasemia voitaisiin irrottaa nykyisestä verkostosta.

Asiaa perustellaan muun muassa sillä, että pienempien kenttien ylläpitäminen on pois kansainvälisen saavutettavuuden kannalta tärkeimpien kenttien investoinneista.

Liikenne- ja viestintäministeriö penää myös vahvempaa mediapolitiikkaa. Sen mukaan kotimaisen median kilpailukykyä tulisi parantaa luotettavan tiedonvälityksen varmistamiseksi.

– Riippumatonta mediaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, virkapuheenvuorossa sanotaan.

Tulevalla hallituskaudella tulisi ministeriön mukaan valmistella eduskunnalle mediapoliittinen selonteko.

Kotimaisen median elinvoimaisuuden edistämiseksi olisi säilytettävä alempi alv-kanta sekä arvioitava tukimahdollisuudet niin verotuksen kuin suorien tukien osalta. Myös Yleisradion riippumattomuus olisi turvattava parlamentaarisella valmistelulla.

Mediamarkkina on muuttunut, kun mediasisältöjä kulutetaan yhä enemmän Internetin ja sosiaalisen median kautta. Suomessa sekä uutismedioiden tulot että toimittajien määrä on vähentynyt merkittävästi ja mediamarkkina on keskittynyt yhä harvempien omistajien käsiin.

– Media-alan elinvoimaisuuden turvaaminen on tärkeää, sillä tarvitsemme luotettavaa tiedonvälitystä myös kriisi- ja poikkeusoloissa.

Ministeriön mukaan riippumaton journalistinen media on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntajärjestystä. Se myös ehkäisee polarisaatiota ja disinformaation leviämistä. Tutkimuksissa on osoitettu paikallisen median näivettymisen suora yhteys demokratian heikentymiseen. Myös Suomessa media-alan keskittymisen on tutkittu kaventavan median moniarvoisuutta ja sananvapautta.