Huomasitko "hiljaisen kevään"? Kylmä talvi koetteli Pohjois-Euroopan lintukantoja
Viime talven pitkä ja ankara pakkasjakso on jättänyt karun jälkensä Pohjois-Euroopan lintukantoihin.
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) ja BirdLife Suomen kesäkuisten pesimälintulaskentojen ensimmäiset tulokset paljastavat, että useiden alueella talvehtivien lintulajien määrät ovat pudonneet rajusti viime vuodesta.
Monet luonnossa liikkujat ovatkin tänä keväänä kiinnittäneet huomiota poikkeuksellisen hiljaiseen äänimaailmaan.
– Laskentatulosten perusteella monien lajien runsaus on tänä vuonna selkeästi viime vuotta alhaisempi, vahvistaa museomestari Heikki Helle Luomuksesta.
Kylmyys koetteli erityisesti pieniä ja pakkaselle herkkiä lajeja. Musta- ja räkättirastaiden sekä tali- ja sinitiaisten kannat putosivat 10–20 prosenttia. Peukaloisella, hippiäisellä ja puukiipijällä pudotus oli 40–50 prosenttia ja kaulushaikaralla, kangaskiurulla ja pyrstötiaisella yli 50.
Asiantuntijoiden mukaan kylmästä talvesta kärsineet lajit kuitenkin todennäköisesti toipuvat notkahduksesta lähivuosina, jos tulevat pesinnät onnistuvat hyvin. Suurempana huolenaiheena tutkijat pitävät sellaisten lajien jatkuvaa hupenemista, joiden kannat ovat laskeneet jo pitkään yleisesti leudontuneista talvista huolimatta.
Useilla lajeilla mitattiin nyt alhaisimmat määrät koko yli 50-vuotisen seurantahistorian aikana. Näihin kuuluvat muun muassa kuovi, västäräkki, törmäpääsky, sinirinta, ruokokerttunen, kuhankeittäjä sekä pelto- ja pajusirkku.
– Näiden lajien väheneminen johtuu todennäköisesti ihmisen maankäytön takia heikentyneistä elinympäristöistä niin Suomessa kuin lajien muuttomatkalla. Pajusirkun tilanteesta tiedämme rengastusaineiston perusteella, että pesintämenestys on heikentynyt Suomessa, taustoittaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Osa lajeista porskuttaa kuitenkin ennätyslukemissa. Ilmastonmuutoksesta hyötyvät muun muassa kurki, sepelkyyhky, kulorastas, mustapääkerttu, tiltaltti, naakka ja tikli, joita havaittiin enemmän kuin koskaan seurannan aikana. Myös ruisrääkkiä ja lehtokurppia tavattiin runsaasti.
Lisäksi Pohjois-Suomen kohentunut myyrätilanne näkyi heti petolintujen ja muiden erikoistujien määrissä. Esimerkiksi piekanoja, tunturikihuja ja isolepinkäisiä havaittiin viime vuosia enemmän, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Nyt julkaistut tiedot perustuvat valtakunnallisiin pesimälintujen linja- ja pistelaskentoihin, joita tehtiin yli 250 kohteessa ympäri maan.