Lähes puolet suomalaisen luontojalanjäljestä tulee syömisestä – Asiantuntijalta olennainen vinkki

Suomalaisten kulutuksen keskimääräinen luontojalanjälki on laskettu ensimmäistä kertaa, ja tulos on selvä: jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, ainakin viidennes maailman lajeista olisi vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Jyväskylän yliopiston ja tulevaisuustalo Sitran selvityksen mukaan lähes puolet suomalaisten luontojalanjäljestä tulee syömisestä.

Luontojalanjälki kertoo, kuinka suuren kuormituksen yksilön elämäntapa aiheuttaa luonnolle. Luontojalanjäljen laskennassa käytetään tilastotietoa kulutuksesta sekä tutkimustietoa siitä, miten kulutus aiheuttaa esimerkiksi maankäyttöä tai ilmastopäästöjä. Lisäksi selvitetään, minne maantieteellisesti haitat kohdistuvat.

Laskennassa on käytetty kansallisia ja kansainvälisiä keskiarvoja. Tulokset ovat vielä suuntaa-antavia ja tarkentuvat tulevaisuudessa.

Kun hiilijalanjälkeä lasketaan, peittävät liikkumisen ilmastopäästöt alleen monen muun osa-alueen. Laajemmassa luontojalanjäljessä esiin nousevat ruokailutottumustemme ympäristöhaitat.

Suomalaisen keskimääräisestä luontojalanjäljestä 42 prosenttia syntyy syömisestä. Yli puolet syömisen luontohaitasta syntyy liha- ja maitotuotteista.

Suomalaisten suosikilla kahvilla on prosentuaalisesti pieni osuus kulutuksessa, mutta verrattain suuri osuus luontojalanjäljessä.

Vaikutukset eivät jakaudu oikeudenmukaisesti. Lähes kaikki syömisen luontohaitat kohdistuvat Suomen ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta, kun mitataan lajistoa, joka todennäköisesti kuolee sukupuuttoon. Ruoankulutuksen aiheuttamasta maankäytöstä yli puolet kohdistuu yhä Suomeen.

Syömisen luontojalanjälki korostuu myös vapaa-ajan harrastuksissa. Yli 40 prosenttia vapaa-ajan ja harrastusten luontojalanjäljestä muodostuu ravintola- ja kahvilapalveluista.

Harrastamisen ja vapaa-ajan kulutuksen sekä terveydenhoidon ja kotitaloustavaroiden osuus koko luontojalanjäljestä on noin viidennes. Asumisen energian kulutus muodostaa suomalaisen luontojalanjäljestä 14 prosenttia ja liikenne noin neljänneksen.

Luontokadon pysäyttämiseksi tulisi vähentää kulutusta kaikissa kategorioissa.

Tutkijatohtori Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta ei tohdi suositella syömisen vähentämistä, vaan neuvoo kääntymään vuoden lopussa julkaistujen ravitsemussuositusten puoleen.

Yhtymäkohtia kuitenkin löytyy. Ravitsemussuosituksissa on otettu huomioon planetaarinen näkökulma, jossa yhdistyvät sekä ympäristö että terveys. Ruokavaliossa voi olla mukana pieni määrä lihaa tai juustoa.

– Kaikkea lihankulutusta ei nyt tarvitse lopettaa, mutta lihankulutuksen vähentäminen on yleisesti ottaen merkittävä luontoteko, El Geneidy sanoo.

Luontojalanjäljen kannalta merkittävä teko olisi vaihtaa lihatuotteet kasvituotteisiin. Yksittäisistä elämäntapamuutoksista suurin vaikutus olisi siirtymisellä täysin vegaaniseen ruokavalioon. Laskennassa huomioitiin ruokavalion proteiinisisällön säilyminen.

Muutoksen voi tehdä myös korvaamalla autoilu muilla kulkutavoilla ja ostamalla tavarat käytettyinä. Yhteiskunnan rakenteet tekevät oikeiden valintojen tekemisen haastavaksi. El Geneidy näkee tutkimustulokset kuitenkin positiivisina.

– Me pystymme vaikuttamaan omaan luontojalanjälkeemme merkittävästi näillä elämäntapamuutoksilla, El Geneidy sanoo.