Kommentti: Seuraava hallitus perii huolella hoidetun valtion
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) loisti hallituksensa viimeistä budjettia esitellessään tyytyväisyyttään vaalikauden aikaansaannoksiin, eikä aivan aiheetta.
Sipilä saattoi todeta viileästi, että lähes kaikki hallituksen talouspoliittisista tavoitteista ovat täyttymässä.
Työllisyysaste nousee tavoiteltuun 72 prosenttiin, työllisten määrä kasvaa 110 000:lla, kokonaisveroaste ei nouse vaan laskee kaksi prosenttiyksikköä. Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016.
Vuonna 2021 loppuu velaksi eläminen ja julkinen talous tasapainottuu jo ensi vuonna. Vuonna 2021 julkinen talous on ylijäämäinen.
Pääministeri korosti, että hänelle on tärkeää ylisukupolvinen ajattelu, maatilan luovuttaminen seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin itse on sen aikoinaan saanut.
Suomen nousu pitkästä taantumasta ja pääsy vahvaan kasvuun ei tietenkään ole pelkästään nykyisen hallituksen ansiota. Myötätuulta on tullut maailmalta ja edellistenkin hallitusten päätöksillä on osansa.
Silti nyt voi varmuudella sanoa, että Sipilä hallitus on talouspolitiikassa hommansa hoitanut. Hallitus jättää maan seuraajalleen paremmassa kunnossa kuin se itse sen sai.
Hallituksen viimeisestä budjettiriihestä ei odotettu ihmeitä. Neuvotteluissa päätettiin vain 230 miljoonan euron lisäyksistä valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiehdotukseen.
Ennakkoon odotetuimpia oli maatalouden kriisipaketti, jonka taakse pitkä, kuiva ja kuuma kesä oli pehmittänyt laajan konsensuksen.
Kuivuudesta kärsineelle maataloudelle ohjataan uutta rahoitusta 65 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden lisäbudjetissa tulee 30 ja ensi vuonna 35 miljoonaa. Teknistä ja poliittista vääntöä Brysselin kanssa voi tosin olla vielä edessä.
Maatalouden tukemisessa keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus näytti löytävän yhteisen sävelen vaivatta. Oma osansa saattoi olla kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon maatalousministeritaustalla, jonka hän itsekin toi hallitustrion tiedotustilaisuudessa esiin.
Asia ei ole ihan merkityksetön maaseudun asukkaan ja äänestäjän näkökulmasta. Esimerkiksi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) punamultahallituksessa keskusta joutui tappelemaan SDP:n kanssa lähes verissä päin jokseenkin jokaisesta maaseudun tai maatalouden eurosta.
Kun työttömyysvakuutusmaksun alentaminen poisti paineet palkkaverotuksen keventämiseltä, veroalennukset kohdistettiin pieni- ja keskituloisiin perustulovähennystä, työtulovähennystä ja eläketulovähennyksiä korottamalla.
Kun tähän lisätään pienimpien päivärahojen eli sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan korottaminen työmarkkinatukea vastaavalle tasolle ja pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korotus yhdeksällä eurolla, vaikea hallitusta on heikoimmassa asemassa olevien kurittamisestakaan syyttää.
Niitä, joilla jää vähän ylimääräistäkin hallitus hyvittää toteuttamalla piensijoittajan osakesäästötilin vuodesta 2020 alkaen.
Tilille kertynyttä enintään 50 000 euron sijoitusten tuottoa, kuten osinkoja ja osakkeiden arvonnousua verotetaan pääomatulona vasta sitä nostettaessa.
Mikään höveli ”vaalibudjetti” sanan yleisessä merkityksessä Sipilän hallituksen viimeinen talousarvioesitys ei ole. Riihessä se kasvoi vain reilulla 200 miljoonalla eurolla ja eduskunnan käsittelyssä syksyllä menoihin tulee totuttuun tapaa enää 40 miljoonaa lisää.
Vaalivuoden budjetti se sen sijaan ilman muuta on, koska leikkaukset on jo tehty eikä isoja rakenteellisia uudistuksia ja lainsäädäntöhankkeita ehdi enää viedä läpi.
Oppositiolle budjetti antaa kättä pidempää niin vähän, että se joutunee pitämään raskaimman tykistönsä suunnattuna edelleen sote-uudistukseen.
Senkin paukuttelun hallitus kyllä kestää, ellei aika lopu kesken.