"Tilanne on kestämätön"– Poliisi puoltaa yksiselitteisesti suurpetojen metsästyksen helpottamista lailla
Hallitus haluaa helpottaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä metsästyslain muutoksella, jonka lausuntokierros päättyi keskiviikkona.
Poliisin kanta lain muuttamiseen on ”yksiselitteisesti puoltava”.
Poliisihallitus toteaa lausunnossaan, että suurpedot liikkuvat entistä enemmän ihmisten asuinpiirissä aiheuttaen pelkoa sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiriöitä.
– Suurpedot, erityisesti sudet, aiheuttavat poliisille tällä hetkellä runsaasti tehtäviä, ja odotettavissa on tehtävien runsastuminen myös karhujen osalta kevään koittaessa, Poliisihallitus lausuu.
Etenkin susien kaatamiseen myönnetyt poikkeusluvat kaatuvat nyt usein niistä tehtyihin valituksiin.
Metsästyslain muutoksella poikkeuslupapäätöksissä olisi ekologisen kestävyyden lisäksi otettava jatkossa huomioon myös ”taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet”.
Maa- ja metsätalousministeriö voisi jatkossa muun muassa asettaa päämäärän kannanhoidollisiin poikkeuslupiin lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain.
Lakiesitys pohjautuu maa- ja metsätalousministeriön asettaman suurpetotyöryhmän esityksiin.
Poliisihallitus kertoo, että poliisilaitokset ovat tehneet paikallisten riistanhoitoyhdistysten kanssa sopimuksia siitä, että riistanhoitoyhdistys ylläpitää valmiutta huolehtia suurpetojen jäljestämisestä, lopettamisesta tai karkottamisesta.
Toiminnassa on mukana noin 30 000 metsästäjää.
Poliisin mukaan sillä ei ole riittävää resurssia suurpetotehtävien hoitamiseen kattavasti itsenäisesti.
– Kannanhoidollisen metsästyksen käytyä mahdottomaksi, on useita riistanhoitoyhdistyksiä irtisanonut poliisilaitoksen ja yhdistysten välisiä sopimuksia, Poliisihallitus kertoo.
– Tilanne on kestämätön poliisin näkökulmasta. Vaikka irtisanomisia on perusteltu monilla syillä, on suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen päättyminen selkeä perussyy irtisanomisille.
Poliisihallituksen näkemyksen mukaan suurpetoja tulisi pystyä metsästämään, jotta petojen ihmisarkuus säilyisi eivätkä petokannat kasvaisi liian suuriksi.
– Mikäli suurpedot eivät pelkää ihmistä, aiheuttaa se jatkossa yhä enemmän mm. pihavierailuja ja muita ongelmia petokantojen kasvaessa ja petojen kohdatessa ihmisiä ja kotieläimiä. Tällaiset tilanteet aiheuttavat lähes poikkeuksetta poliisitehtävän ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden heikkenemistä.
Lakiesitystä kritisoiva Suomen luonnonsuojeluliitto sen sijaan katsoo, että sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien huomiointi poikkeuslupapäätöksissä antaa mahdollisuuksia perustella ”lähes millaista lupaa tahansa”.
– Esimerkiksi koulukyydit voitaisiin tulkita lupaperusteeksi, vaikka alueella elävät suurpedot kuten sudet ja karhut eivät olisi aiheuttaneet vahinkoja tai haittaa, järjestö lausuu.
Lakimuutoksen mukaan ministeriö voisi asetuksella antaa tarkempia määräyksiä suurpetojen suotuisan suojelutason vähimmäismäärästä.
Luonnonsuojeluliitto korostaa, että suotuisaa suojelun tasoa ei voi määrätä poliittisesti tai hallinnollisesti, vaan sen pitää perustua tieteelliseen arvioon.
– Tällä hetkellä suden suojelutaso ei ole maassamme suotuisa.
– Suotuisa suojelun taso on EU-oikeutta, joten sen arviointia ei voi ohittaa kotimaisella ministeriön asetuksella, Luonnonsuojeluliitto toteaa.
Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan esitys on lähtökohtaisesti oikeansuuntainen, mutta ei riittävä.
Metsästäjäliitto vaatii, että metsästyslakiin lisätään erillinen pykälä suotuisan suojelutason vähimmäismäärästä eli viitearvosta, joka määriteltäisiin sudelle, karhulle ja ilvekselle ja jaettaisiin kannanhoitoalueille selkeiden kriteerien mukaisesti.
Liitto peräänkuuluttaa Ruotsin mallia, jossa riistakeskus tuottaisi jatkossa perustelut poikkeusluville, eikä asia jäisi luvanhakijan eli tavallisen metsästäjän tehtäväksi.
Metsästäjäliitto esittää myös poikkeuslupien valitusoikeuden rajaamista ja nopeutettua käsittelyä sekä lainsäädäntöä koirasusien poistamiseen.
Lausuntoja tuli 148 kappaletta. Metsästyslain muutokset on tarkoitus viedä eduskuntaan kevään aikana ja niiden on tarkoitus tulla voimaan toukokuussa.