Työryhmä löysi lisää juridista pohjaa suurpetojen metsästykseen – Essayah uskoo "merkittävään helpotukseen"
Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä uskoo löytäneensä keinon, jolla riistakeskuksen myöntämät poikkeusluvat susien kaatamiseen eivät kaadu niistä tehtyihin valituksiin nykyisellä tahdilla.
Metsästyslain muutoksella maa- ja metsätalousministeriö voisi asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidollisiin poikkeuslupiin lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain.
Lakimuutoksen jälkeen poikkeuslupapäätöksissä olisi ekologisen kestävyyden lisäksi otettava huomioon myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.
Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on estynyt Suomessa etenkin siitä syystä, että EU:n luontodirektiivin edellyttämää päämäärää lajien suojelusta poikkeamiseksi ei ole hyväksytty kansallisissa tuomioistuimissa.
Työryhmän raportin torstaina eduskunnassa vastaanottanut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) uskoo, että nyt otetaan askel ”tasapainoisempaan suurpetopolitiikkaan”.
– Voi sanoa, että tähän mennessä oikeusistuimissa kaatuneet hankkeet ovat liittyneet siihen, että hyväksyttävää päämäärää ei ole oikeuden päätösten perusteella ollut.
– Päämääränä lakiin tullaan viemään sosioekonomiset tekijät, jotka pitää ottaa huomioon, ministeri sanoi.
Essayahin mukaan kansallisen lainsäädännön mahdollisuudet on nyt tarkasti perattu parhaiden asiantuntijoiden toimesta.
– Ja odotamme, että näillä toimenpiteillä jo saamme merkittävää helpotusta suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseen.
Raportti keskittyy suden lisäksi karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen kehittämiseen.
Työryhmän puheenjohtaja Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä uskoo, että ministeriön asettamien päämäärien myötä poikkeusluvat hyväksytään useammin kansallisissa tuomioistuimissa.
Vahvempi juridinen pohja auttaa mahdollisten valitusten käsittelyssä, Ruusila kertoo.
– Itse näkisin, että tämä parantaa huomattavasti niitä mahdollisuuksia, joilla kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää.
Työryhmä esittää, että hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta vietäisiin eduskuntaan alkuvuodesta, jotta se ehtisi voimaan ennen ensi syksynä alkavaa metsästyskautta.
Karhun kannanhoitosuunnitelman päivitys ja suden kannanhoitosuunnitelman viimeistely alkaisivat välittömästi. Karhun osalta työ tulisi saada voimaan loppukeväästä ja suden osalta ensi syksynä.
Ministeri Essayah vakuuttaa, että lakimuutokset tehdään kiireellisesti, ”jotta kasvanutta petopainetta voidaan helpottaa mahdollisimman pian”.
Ministeriön asetuksella aiotaan vahvistaa suurpetojen suurimmat saalismäärät kannanhoitoalueittain. Tällä pyritään vahvistamaan alueellista tarkastelua sen sijaan, että määristä päätetään koko maan tasolla.
– Alueellinen tarkastelu on noussut oikeuden päätöksissä kehittämistarpeena esille, Essayah kertoo.
Kannanhoitoalueiden määrittelyssä otettaisiin huomioon ajantasainen tutkimustieto suurpetojen biologiasta ja ekologisista tarpeista sekä eri tahojen näkemykset riistaeläinkantojen hoidosta ja suojelusta.
Susi on edelleen täysin rauhoitettu laji Suomessa ja EU:ssa. Nyt haluttiin liikkumavaraa suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen kansallisella tasolla, mutta Essayah korostaa EU-vaikuttamisen tärkeyttä.
– Syksyllä saavutettiin merkittävä edistysaskel, kun EU:n jäsenmailta saatiin tuki suden suojeluaseman muuttamiselle. Suojelustatuksen muutos on esillä Bernin sopimuksen osapuolien kokouksessa joulukuussa, Essayah sanoi.
EU-maat kannattivat syksyllä sitä, että susi muuttuu täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi.
– Suomi on ollut asian edistämisen kanssa erittäin aktiivinen, ja iloitsen kyllä siitä, että jäsenmaiden kesken löytyy ymmärrystä sille, miten tärkeää on mahdollistaa suden sosiaalisesti kestävä kannanhoito, maa- ja metsätalousministeri totesi.