Etätyön vaikutuksissa tapahtui käänne – "Emme pysty vielä selittämään, mistä tämä johtuu"
Etätyön vaikutuksessa työhyvinvointiin on tapahtunut käänne, kertoo Työterveyslaitoksen seurantatutkimus. Etätyöhön liittyen ei löytynyt enää työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä, joita oli aiemmin havaittu.
Puolivuosittain tehtävässä tutkimuksessa huomattiin kesällä 2024, että etätyö vaikutti mahdollisesti kielteisesti työhyvinvointiin.
Tuolloin etätyö oli yhteydessä esimerkiksi yksinäisyyteen ja työssä tylsistymiseen. Uusimmassa, loppuvuodesta 2024 kerätyssä aineistossa kielteisiä yhteyksiä ei enää havaittu.
Hankkeen yhtenä tutkijana toimiva tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta kertoo STT:lle, että etätyötä tekevät kokivat vähemmän työkuormitusta, työristiriitoja ja tunnehallinnan häiriöitä.
– Tämä on kuvaileva raportti, joten emme pysty vielä selittämään, mistä tämä johtuu. Puolen vuoden päästä on kiinnostavaa nähdä, että onko tässä jotain pysyvämpää, Hakanen toteaa.
Tutkimuksessa arvioitiin myös, miten etätyön tekeminen ennustaa hyvinvointia työssä. Tämän osalta ei nähty paljoakaan positiivisia muutoksia. Etätyö ennustaa kuitenkin pidemmällä, puolen vuoden aikavälillä vähäisempää fyysistä kuormitusta työssä.
Pidemmällä aikavälillä etätyö ei ole siis vaikuttanut juurikaan positiivisesti tai negatiivisesti puoleen tai toiseen.
Se voi Hakasen mukaan kertoa siitä, että on sopeuduttu maailmaan, jossa etätyö on osa arkipäivää. Työpaikoilla on voitu myös löytää etätyötä tukevia käytäntöjä.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini kertoo, että etätyön vaikutusta työn tuottavuuteen on hankala mitata.
Alasoini sanoo, että vaikka työn tuottavuuden lisääntyminen etätyössä olisi yksilötasolla mitattuna totta, ei se välttämättä näy koko työpaikan tuottavuudessa.
– Organisaation tuottavuus riippuu aika paljon siitä, miten tehdään yhteistyötä, miten ihmisten työpanosta koordinoidaan keskenään, miten ihmiset oppivat toisiltaan ja miten kehitellään uusia ideoita ja innovaatioita. Kaikki tämä voi heikentyä, jos tavataan kasvokkain vähemmän, hän sanoo.
Etätyön Alasoini näkee hyvänä asiana, jos etätyötä johdetaan ja organisoidaan hyvin.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksessa havaittiin myös, että työhyvinvoinnin lasku on taittunut. Suomalaisten työhyvinvointi ei ole siis heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana.
Työn imu, työssä tylsistyminen ja työkyky ovat kuitenkin yhä heikommalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.
Uusimmassa tutkimusraportissa kerrotaan myös, että nuorista aikuisista joka kolmannella on työuupumusoireita. Lisäksi esihenkilöiden työuupumusoireet ovat kasvussa.
Seurantatutkimuksessa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 kesään 2024 ja loppuvuoteen 2024.
Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia. Tutkimusraportin mukaan tilastollisten analyysien tulokset ovat painotettuja iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan tulosten edustavuuden vahvistamiseksi.