Valtion leivissä työskentelee entistä enemmän väkeä, mutta minne he ovat oikein sijoittuneet? – Asiantuntija valottaa syitä
Hallitus kohdistaa isoja leikkauksia myös valtionhallintoon. Yhdeksi perusteeksi on mainittu se, että valtion työntekijöiden määrä on kasvanut niin paljon.
Mutta kuinka paljon valtiolla onkaan työntekijöitä? Kuinka paljon lukemat ovat kasvaneet? Ja minne lisääntyneet työntekijät ovat valtionhallinnossa sijoittuneet?
Tilastokeskuksen yliaktuaari Ohto Soininvaara kirjoittaa syyskuussa julkaistussa blogissa, että valtiolla on töissä kansantalouden tilinpidon mukaan reilut 150 000 henkeä.
Se on 11 000 enemmän kuin vuonna 2010. Soininvaaran mukaan työntekijöiden määrä valtiosektorilla laski vuosina 2010–2017, mutta sen jälkeen se on noussut tasaisesti.
Soininvaaran mukaan työntekijämäärän kasvua voidaan selittää pitkälti kahdella tekijällä: sektoriluokitusmuutoksilla ja koulutuksen toimialan kasvulla.
Sektoriluokitusmuutokset tarkoittavat sitä, että olemassa olevia työpaikkoja on tilastoissa luokiteltu toisilta sektoreilta valtiolle. Merkittävimpinä Soininvaara mainitsee Yleisradion siirron osaksi valtiota vuonna 2013 ja muutaman ammattikorkeakoulun siirron vuonna 2018.
Yle siirtyi osaksi valtiosektoria vuonna 2013 sen jälkeen, kun Yle-vero otettiin käyttöön. Se kasvatti valtiosektorilla työskentelevien määrää reilulla kolmella tuhannella.
Tiettyjen ammattikorkeakoulujen luokittelu paikallishallinnolta valtiolle vuosina 2018–2019 kasvatti puolestaan valtion työllisten määrää reilulla kahdella tuhannella.
Niiden päälle tulevat monet pienemmät sektorisiirrot. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen siirto valtiosektoriin toi valtiolle 500 työntekijää lisää vuonna 2015 ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö noin 1 000 työllistä vuonna 2021.
Yhteensä sektorisiirrot ovat kasvattaneet valtion työllisten määrää yli 7 000 hengellä. Soininvaaran mukaan suurin osa 11 000 valtion työntekijän kasvusta selittyy siis tilastoteknisellä syyllä.
Koulutuksen toimialan työntekijöiden määrä on kasvanut samaan aikaan noin 6 500 hengellä.
Soininvaaran mukaan osa siitä lukemasta selittyy äsken mainituilla ammattikorkeakoulujen sektorisiirroilla.
Yliopistoissa työntekijämäärät ovat kasvaneet samaan aikaan tuhansilla. Niissä kyse on oikeasti uusista työpaikoista, sillä yliopistot on aina luokiteltu osaksi valtiosektoria.
Nämä kaksi tekijää selittävät koulutuksen toimialan kasvun.
Valtionhallinnossa on kuitenkin tapahtunut myös muita muutoksia.
Jos sektoriluokitusmuutokset ja koulutustoimialan muutokset jätetään laskuista pois, valtiolla työskentelevien määrät laskivat vuodesta 2010 vuoteen 2017 noin 15 000 hengellä. Sen jälkeen määrät ovat kasvaneet suunnilleen saman verran.
Soininvaaran mukaan vuosien 2010–2017 aikana eniten laskua tuli maanpuolustuksen alalta, jossa Puolustusvoimien henkilöstö väheni noin kolmella tuhannella hengellä.
– Kansantalouden tilinpidossa työllisiksi lasketaan myös varusmiehet, joiden määrän ja palvelusvuorokausien lasku vähensi laskennallisia työllisiä myöskin kolmella tuhannella, Soininvaara summaa.
Merkittävä määrä työpaikkoja lähti myös TE-toimistoista ja ELY-keskuksista, joista lähti noin 2 000 työpaikkaa.
Vuoden 2017 jälkeen puolestaan TE-toimistoissa työskentelevien määrä kasvoi 1 900 hengellä.
Puolustusvoimien henkilöstö kasvoi reilulla tuhannella ja poliisin vajaalla tuhannella.
Työntekijöiden määrät ovat lisääntyneet joillakin tuhansilla myös valtiosektorin eri osissa, melkein kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla.