Ukrainan kaksi vuotta täyttävän suursodan inhimillinen hintalappu kipuaa aina vain korkeammaksi – Kaikkiaan sotilastappiot yli puoli miljoonaa
Varhain lauantaiaamuna tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksensä Ukrainaan käynnistäen suurimman sodan, joka Euroopassa on nähty sitten Jugoslavian hajoamissotien. Yhä jatkuvan sodan inhimillisen hinnan laskeminen on vaikeaa, sillä sodan sumussa kummankaan osapuolen intresseissä ei ole kertoa avoimesti varsinkaan omista tappioistaan.
Sotien lopulliset uhrimäärät selviävät yleensä vasta aseiden vaiettua, jos silloinkaan. Monet tahot tekevät kuitenkin parhaansa laskeakseen Ukrainan sodan tappioita konfliktin yhä jatkuessa. STT kokosi yhteen parhaat arviot sodan uhrimäärästä, joka kasvaa päivittäin.
YK:n ihmisoikeusvirasto kertoi tammikuussa vahvistaneensa lähes 10 400 siviilin kuoleman ja lähes 19 700 haavoittumisen Ukrainassa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksensä kaksi vuotta sitten. Kuolonuhreista lähes 8 000 on Ukrainan hallitsemilta alueilta ja runsaat 2 000 Venäjän miehittämiltä Ukrainan alueilta.
YK:n mukaan sodan siviiliuhrien määrä lähti jälleen kasvuun vuodenvaihteen tienoilla, kääntäen viime vuoden laskeneen trendin. Todellisten lukujen arvellaan olevan vahvistettuja lukuja suurempia.
Ukrainan poliisi on kirjannut maan hallitsemilla alueilla lähes 10 000 siviilikuolemaa, noin 7 000 katoamista sekä 11 000 haavoittumista, kertoivat ukrainalaisviranomaiset tammikuun lopulla.
Ukrainan mukaan lisäksi jopa kymmeniätuhansia siviilejä kuoli Mariupolin rannikkokaupungin piirityksessä sodan alkupuolella. Kaupunki on yhä Venäjän hallussa, eikä piirityksen uhrimäärästä ole tarkkaa riippumatonta arviota. Viranomainen arvioi helmikuussa Ukrainan televisiossa, että Mariupolin joukkohautoihin olisi haudattu ainakin 25 000 siviiliä.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvioi helmikuussa julkaistussa raportissaan satelliittikuvista laskettujen hautojen lisääntymisen perusteella, että kaupungissa olisi kuollut yli 8 000 ihmistä Venäjän hyökkäyksen johdosta. Tiedossa ei ole, kuinka moni näistä oli siviilejä ja kuinka moni sotilaita.
Järjestön mukaan arvio on todennäköisesti selvästi alakanttiin, sillä samoihin hautoihin on saatettu haudata useita ihmisiä, minkä lisäksi moni ruumis on voinut jäädä raunioihin.
Venäjällä Ukrainan-vastaisen rajan tuntumassa on venäläismedian tietojen mukaan kuollut yli 130 siviiliä sodan aikana.
Kumpikaan sodan osapuoli ei kerro itse avoimesti omista tappioistaan, ja vastapuolen tappioista kerrottuja lukemia pidetään jossain määrin paisuteltuina. Ukrainan asevoimat julkaisee päivittäin päivittyvää arviota Venäjän tappioista. Sen mukaan Venäjä on kahden vuoden hyökkäyssotansa aikana kärsinyt yli 400 000 sotilaan miehistötappiot.
Lisäksi Ukraina sanoo Venäjän menettäneen yli 6 500 tankkia ja 12 300 panssaroitua ajoneuvoa. Tykistöä Venäjän kerrotaan menettäneen lähes 10 000 yksikön edestä. Lisäksi Ukraina sanoo Venäjän menettäneen yli 330 hävittäjää ja yli 320 helikopteria.
Avointen lähteiden dataa seuraavat riippumattomat tutkijat ovat pyrkineet vahvistamaan kalustotappioita geopaikannetuista valokuvista. Sotaa seuraavan Warspotting-tietokannan luvut visuaalisesti vahvistetuista Venäjän kalustotappioista ovat pääsääntöisesti yli puolet pienempiä kuin Ukrainan kertomat luvut, mutta valokuviin uskotaan päätyvän vain osa tappioista.
Avoimista lähteistä tappioita vahvistavan Oryx-ryhmän seurannan mukaan Ukraina on menettänyt kalustoa yli 5 100 kappaletta. Näistä noin 750 olisi tankkeja sekä 405 panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja. Oryxin seurannassa on todennettu muun muassa yhdeksän suomalaisen Pasin menetys.
Tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa mainittujen kuolleiden ukrainalaissotilaiden UAlosses-tietokantaan on tähän mennessä kirjattu runsaat 42 000 ihmistä Venäjän laajan hyökkäyksen alettua.
Ukrainan ja Venäjän hallitukset eivät kerro avoimesti tappioistaan. Virallisia arvioita sodan tappioista ovat kertoneet julkisuuteen läntiset tiedustelupalvelut.
Elokuussa 2023 yhdysvaltalaisviranomaiset arvioivat New York Timesin mukaan Venäjän joukoista 120 000 sotilaan kuolleen ja jopa 180 000:n haavoittuneen. Saman arvion mukaan noin 70 000 ukrainalaissotilaan uskottiin kuolleen ja jopa 120 000:n haavoittuneen. Sodan sotilaalliset miehistötappiot molemmin puolin olivat näin ollen loppuvuodesta 2023 puolen miljoonan luokkaa.
Joulukuussa julkaistun yhdysvaltalaisen tiedustelutiedon mukaan Venäjän kokonaistappiot olivat noin 315 000 sotilasta, kertoi Hill-lehti. Tammikuun lopulla Britannian asevoimista vastaava valtiosihteeri James Heappey kertoi parlamentille yli 350 000 venäläissotilaan kuolleen tai haavoittuneen.
Oppositiomielisen, riippumattoman venäläismedia Mediazonan ja BBC:n venäjänkielisen palvelun yhteistyössä avoimista lähteistä toteuttamassa laskennassa oli helmikuun puoleenväliin mennessä todennettu yhteensä lähes 45 000 venäläissotilaan kuolema. Luku oli kasvanut yli tuhannella edeltäneen kahden viikon aikana. Mediazonan mukaan todellinen määrä on luultavasti paljon suurempi.
Julkisuudessa tiedetään varsin vähän siitä, kuinka monta sotavankia osapuolilla on hallussaan, sillä Ukraina ja Venäjä eivät kerro näitä tietoja julkisuuteen. Sotavankeja koskevat tiedot ovat arkaluontoisia, sillä vankien vaihdot ovat likimain ainoa alue, jolla Ukraina ja Venäjä ovat yhä neuvotteluyhteydessä.
Vuoden alussa maiden välillä järjestettiin sodan toistaiseksi suurin vankien vaihto Arabiemiraattien välittämänä. Ukraina ja Venäjä vapauttivat kumpainenkin runsaat 200 vankia, kertoi muun muassa Guardian. Helmikuussa osapuolet vapauttivat kumpikin sata vankia, kertoi muun muassa al-Jazeera.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi helmikuun vanginvaihdon jälkeen, että sodan aikana on vapautettu yhteensä yli 3 100 ukrainalaista sotavankia.
New York Timesin tällä viikolla kertomien tietojen mukaan Ukrainan vetäytyessä Avdijivkan kaupungista jopa satoja sen sotilaita jäi Venäjän vangiksi.
Tammikuussa Venäjä väitti Ukrainan ampuneen alas Belgorodissa lentäneen venäläisen Il-76-kuljetuslentokoneen, jossa oli 65 ukrainalaista sotilasta matkalla sotavankien vaihtoon. Ukrainska Pravda -lehden mukaan kone saattoi kuljettaa S-300-ilmatorjuntaohjuksia, joita Venäjä on käyttänyt hyökkäyksissään muun muassa Harkovaan.
Ukraina on vaatinut Venäjältä todisteita siitä, että koneen kyydissä olisi ollut sotavankeja. Ukrainan tiedustelu myönsi tammikuun lopulla, ettei sillä ollut luotettavaa tietoa siitä, mitä tai keitä sotilaskone kuljetti.