Saarikko ei lukitse mitään leikkauskohteita pois – "Sellaisessa tilanteessa Suomi on"
Suomen talous on sellaisessa tilassa, ettei keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sulje pois mitään kohteita, mistä ei seuraavalla hallituskaudella sopeutettaisi.
Saarikko sanoo vierastavansa ajatusta, että hän tekisi listan siitä, mistä ei ainakaan leikata. Hänen mukaansa tulevista vuosista tulee hyvin hankalia, jos kaikki puolueet linjaavat, mistä ei oteta.
– Sopeuttamisen tarve ei ole mikään mielipidekysymys enää.
Hän kuitenkin lisää, että koulutus ei ole leikkauskohteista ainakaan ensimmäinen. Saarikon mukaan on hyvä, että monella puolueella näyttää olevan yhteinen näkemys siitä, että peruskoulusta on pidettävä parempaa huolta.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan seuraavan kahden hallituskauden aikana julkista taloutta on sopeutettava vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla. Talouspolitiikan arviointineuvoston näkemyksen mukaan tarve on 12 miljardia euroa.
Saarikko toistaa näkemyksensä siitä, että hän pitää lukuja perusteltuina ja mittakaavaa oikeana. Keskusta julkistaa oman talousohjelmansa lähiaikoina.
Tässä vaiheessa Saarikko sanoo, että sopeutus edellyttää menoleikkauksia, jonkin verran veronkorotuksia, rakenneuudistuksia ja ennen kaikkea talouskasvua.
Keskustan tarkkoja talouspoliittisia linjauksia hän ei vielä kerro, mutta mainitsee keskustan suhtautuvan edelleen kriittisesti yritysverojen korottamiseen.
– Me lisäksi katsomme, että veronkorotuksilla pitää olla merkittävästi pienempi rooli sopeutuksessa kuin näillä muilla keinoilla.
Hän uskoo, että ratkaisuja voisi löytyä esimerkiksi haittaverotuksesta. Kokoomuksen ja keskustan keskeinen linja-ero koskee Saarikon mukaan veronkevennyksiä. Hän sanoo keskustan kannattavan periaatteellisesti kevyempää verotusta, mutta miljardikevennykset eivät ole tällä hetkellä mahdollisia.
– Suomen talouden tila ja tosiasiat eivät mahdollista tällaisia, hän sanoo.
Hän perustelee näkemystään muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluilla ja sillä, että hän mieluummin valitsee hyvinvointilupauksen kuin miljardin veronkevennykset, joita kokoomus on lupaillut.
Saarikko sanoo olleensa myös todella äimistynyt lukiessaan SDP:n talousohjelmaa. Hän lisää, että Kansan Uutisissakin kirjoitettiin, että mihin vasemmistoliittoa enää tarvitaan, kun SDP on näin paljon vasemmistolaistunut.
– Ehkä se riittää vastaukseksi, miksi tämä hallituskausi on ollut niin vaikea.
Saarikon mukaan häntä äimistytti eniten SDP:n tavoite työllisyydestä, jonka eteen ei osoitettu konkreettisia toimia.
– Keskustalla ja SDP:llä on ollut perinteisesti paljon yhteistä, mutta talouslinjat näyttävät erkanevan ennen kaikkea SDP:n liikkuessa vasemmalle.
Kuluvaa hallituskautta on leimannut koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sodasta seurannut hintojen ja korkojen nousu. Saarikon mukaan nyt ei voi kuitenkaan luottaa siihen, että poikkeuksellinen aika loppuisi nykyiseen hallituskauteen.
– On täysin mahdollista, että talous ja ennen kaikkea sota johtaa meidät uusien kriisien äärelle. Silloin punnitaan näkemystä siitä, mikä on valtion tehtävä, hän sanoo.
Koronakriisin aikana Suomi ja koko muu Eurooppa valitsivat keskustan puheenjohtajan mukaan sen tien, että valtio on vahva ja tukee taloudellisesti.
– Koronan aikana ajateltiin, että tämä on ainutkertainen kriisi, mutta näin ei käynytkään. Me tiedämme, että niin vahvana valtiona me emme voi toimia tulevissa kriiseissä.
Saarikon mukaan tällöin on tärkeintä tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.
Keskustan osalta yksi iso kysymys vaaleissa on puolueen kannatus. Keskustan kannatus on ollut edellisten gallupien valossa noin 10 prosenttia. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskusta sai 13,8 prosenttia äänistä ja menetti 18 paikkaa.
Saarikko sanoo, että suuret nousut ja laskut ovat kuuluneet puolueen olemukseen viime vuosikymmeninä.
– Poikkeuksellinen alhaisuus selittyy minusta kaikkein vahvimmin pitkällä hallitusvastuulla. On kannettu vastuuta ja nyt maksetaan vastuunkantajan hintaa, hän sanoo.
Keskusta oli hallituksessa myös edellisellä vaalikaudella, joten puolue on kohta ollut kahdeksan vuotta hallituksessa.
Saarikon on muutoin vaikea nimetä yksittäisiä asioita, mistä huonot kannatusluvut johtuvat. Hän sanoo, ettei heikko kannatus johdu ainoastaan siitä, mitä on tehty, vaan kenen kanssa on tehty.
– Se on monen mielestä tällä vaalikaudella ollut rasittamassa kuvaa keskustasta, mutta se valinta on tehty ja hallitukseen on menty, Saarikko sanoo.
Hän lisää, että maailmalla on ollut muutoinkin yleisempi trendi se, että ääripäät korostuvat ja poliittisessa keskustassa on ollut tyhjempää.
– Se on ollut isompi ilmiö, joka tulee kyllä saamaan vastavoiman, mutta jää nähtäväksi, milloin se vastaliike tulee.
Monesta asiasta Saarikko on myös hallituskaudella tyytyväinen. Yhtenä suurimmista onnistumisista hän pitää sitä, että Suomesta tuli nopeasti Natoon pyrkivä maa, ja keskusta oli tässä mukana. Toinen iso onnistuminen on Saarikon mukaan se, miten koronapandemia ja siihen liittyvät järeät toimet saatiin hoidettua niin, ettei kansa revennyt.
– Ajankuva on ollut täynnä poikkeuksellisia ilmiöitä ja Suomi on pysynyt yhtenäisenä, vaikka näissä molemmissa on ollut vaaranpaikkoja ja vaarana, että repeäisi koko tämä homma, hän sanoo.
Onnistumisten listalle kuuluu Saarikon mukaan myös sote-uudistuksen läpivieminen ja perhevapaauudistus.
Suurimmaksi epäonnistumiseksi hän keskustan osalta lukee sen, että puolueen toiminta ei ole poikkeuksellisen ajan keskellä onnistunut herättämään suomalaisissa riittävästi luottamusta.
– On selvää, että meidän ja suomalaisten välille on tällä hetkellä muodostunut epäluottamukseen kuilu, koska gallupit kertovat luottamuksen määrästä. Vaalityö pyrkii kuromaan tätä umpeen.
Saarikon mukaan on hyvin ristiriitaista, että vaikka hallitus on saanut historiallisen hyviä kannatustuloksia, keskustan kannatus on poikkeuksellisen huono.
– Siinä on syvä ristiriita. Jos minulla olisi yksi selkeä vastaus siihen, mitä me olemme suomalaisten mielestä tehneet väärin, olisin sen korjannut.
Saarikko valitsi STT:n puheenjohtajahaastattelun kuvauspaikaksi Espoon-kotinsa lähimetsän. Kuvauspaikaksi valikoitui metsä, sillä Saarikko ajattelee, että mahdollisuus lähiluontoon pitää olla kaikkialla.
Tärkein metsä Saarikolle on perheen Oripään-kodin lähimetsä. Sinne perhe on myös rakentanut nuotiopaikan, jossa viettää usein viikonloppuja.
Saarikko painottaa, että keskustan pitkän linjan luontosuhde on perustunut monien arvojen tunnistamiseen.
Tällä hän viittaa muun muassa siihen, että luonnonsuojelun lisäksi myös metsänomistajien omistajansuojasta on pidettävä huolta. Hän lisää, että jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaan päätettiin hiilineutraaliustavoitteesta ja siitä, että kivihiili kielletään.
– Kukaan ei silloin puhunut meistä puolueena, jolla on suuria vaikeuksia tunnistaa kestävyysongelmia. Nyt tässä viimeisten vuosien aikana meidät on työnnetty sellaiseen nurkkaan ilmasto-, ympäristö- ja luontosuhteessa, josta en keskustaa tunnista, Saarikko sanoo.
Sosiaali- ja terveysalan ongelmia ratkotaan myös seuraavalla hallituskaudella. Saarikon mukaan suurimmat haasteet liittyvät väestön ikääntymisen lisäksi mielenterveysongelmiin. Hän katsoo, että Suomessa pitäisi aloittaa mielenterveyspalveluiden Pohjois-Karjala-projekti.
Pohjois-Karjala-projekti oli vuosina 1972–1997 toteutettu kansanterveyden edistämishanke. Sen tavoitteena oli parantaa suomalaisten elintapoja ja vähentää sydän- ja verisuonitauteja.
Saarikon mukaan mielenterveyden hoitoon tarvittaisiin matalan kynnyksen lähipalveluita, joihin voisi mennä myös ilman ajanvarausta ensiapuna. Myös kouluterveydenhuoltoon ja perusterveydenhuoltoon tarvittaisiin Saarikon mukaan enemmän osaamista mielenterveydestä.
– Miten meidän yhteiskunta, joka on tutkitusti maailman onnellisin, voi niin huonosti, Saarikko pohtii.