Putositko kärryiltä, miksi hallitus riitelee saamelaisten asioista? Tästä on kyse
Hallitus riitelee nyt saamelaiskäräjälaista, ja erimielisyys koskee lakiesityksessä tiukentuvaa määritelmää siitä, ketkä saisivat äänestää ja olla ehdolla saamelaiskäräjillä.
Keskusta haluaa pitää vaalioikeuden nykyisellä, laajemmalla joukolla. Puolueen mukaan esitys polkee pienempien saamelaisryhmien ihmisoikeuksia. Asia on herkkä Lapin vaalipiirissä.
Tästä on kyse:
– Vuonna 1995 säädettyä saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa pitkään. Osa saamelaisista haluaa tiukemmat kriteerit sille, ketkä saavat äänestää ja olla ehdolla saamelaiskäräjillä. Heidän kantansa on nyt hallituksen esityksen pohjana. Lakia uudistetaan oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) alaisuudessa.
– Tällä hetkellä käräjien vaaliluetteloon pääsee, jos henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Vaihtoehtoinen vaatimus on, että henkilö on merkitty vanhoihin lappalaisrekistereihin. Kumpi tahansa näistä ehdoista on tähän saakka riittänyt.
– Lakiesitys poistaisi lappalaiskriteerin ja korostaisi saamen kielen kielitaitovaatimusta. Osa saamelaisista katsoo, että lappalaiskriteeri on liian väljä, sillä se voi viitata esimerkiksi elinkeinoon eikä etniseen saamelaisuuteen. Lappalaiskriteeri perustuu vanhoihin maa-, veronkanto- tai henkikirjoihin.
– Tiukempaa saamelaisuuden määritelmää kannattavien pelkona on saamelaiskäräjien suomalaistuminen.
– Keskusta vastustaa lakiesitystä, koska se haluaa turvata saamelaisvähemmistön vähemmistöjen oikeudet. Keskustan mukaan esitys polkee inarinsaamelaisten, metsäsaamelaisten sekä statuksettomien saamelaisten ihmisoikeuksia. Toteutuessaan laki poistaisi saamelaiskäräjiltä henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet siellä pitkään.
– YK ei vaadi Suomea muuttamaan saamelaismääritelmää. YK:n mukaan Suomen pitää kuitenkin nopeuttaa saamelaiskäräjälain uudistamista, sillä alkuperäiskansan pitää saada määritellä jäsenyytensä ehdot. Suomi on YK:n mukaan puuttunut liikaa tähän itsemäärämisoikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on esimerkiksi määrännyt vaaliluetteloon ehdokkaita, jotka saamelaiskäräjät itse oli aiemmin hylännyt.
– Laista kehkeytyi pelisääntökiista hallituksessa. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan keskustaa johtavan valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) kanssa oli sovittu, että esitys saamelaiskäräjälaista tuodaan eduskuntaan ristiriitaisena. Saarikko puolestaan sanoo pitävänsä poikkeuksellisena sitä, että Marin toi erimielisen esityksen valtioneuvostoon. Laki jätettiin torstaina pöydälle kahdeksi päiväksi.
– Lakiesitys pitäisi antaa eduskunnalle viimeistään 17. marraskuuta, jotta se ehdittäisiin käsitellä vielä tällä hallituskaudella.