Vuodettu esitys: Laittomasti EU:n alueella oleskelevat voitaisiin siirtää "palauttamiskeskuksiin" unionin ulkopuolelle

EU aikoo esittää mahdollisuutta perustaa niin sanottuja siirtolaisten ”palauttamiskeskuksia” kolmansiin maihin eli unionin ulkopuolelle. Komission esitys on määrä esitellä tänään Strasbourgissa EU-parlamentin täysistunnossa.

Esityksen tarkoituksena on nopeuttaa EU-alueelta poistumismääräyksen tai maahantulokiellon saaneiden ihmisten poistamista unionin alueelta.

Vuotaneen esityksen luonnostekstin mukaan jäsenmaat saisivat mahdollisuuden avata niin sanottuja ”palauttamiskeskuksia” unionin ulkopuolisiin maihin.

Tarkoituksena on, että unionista poistumiskäskyn tai maahantulokiellon saaneet voitaisiin sijoittaa keskuksiin, kunnes nämä voitaisiin palauttaa kotimaihinsa.

Muutos ei kuitenkaan vuotaneen tekstiluonnoksen mukaan koskisi ilman huoltajaa saapuneita alaikäisiä tai perheitä, joilla on alaikäisiä lapsia.

EU ei ole täsmentänyt esityksessään, minkä maiden kanssa kyseisiä sopimuksia solmittaisiin, tai mitkä maat sopimuksiin olisivat halukkaita.

Nykyisellään palautukset ovat mahdollisia vain joko tulijoiden lähtömaihin tai niihin maihin, joista nämä ovat ensimmäisenä EU-alueelle saapuneet.

EU:n mukaan vain 20 prosenttia karkotuspäätöksen saaneista EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista poistuu unionin alueelta karkotusmääräyksen saatuaan. Tämä on epäreilu tilanne niille, jotka ovat noudattaneet sääntöjä, sanotaan esityksen luonnostekstissä.

– [Tämä] vähentää EU:n pyrkimyksiä houkutella ja pitää kiinni osaajista ja heikentää kansalaisten tukea avoimille ja suvaitsevaisille yhteiskunnille, luonnostekstissä todetaan.

EU:n mukaan nykytilanne myös hyödyttää rikollisryhmiä ja asettaa laittomasti unionissa oleskelevia vaikeisiin olosuhteisiin.

Esitykseen kuuluu myös muita tiukennuksia. Esimerkiksi maahantulokielto unioniin voitaisiin nostaa nykyisestä viidestä kymmeneen vuoteen, mikäli henkilö on poistettu unionin alueelta ja hänen katsotaan olevan uhka turvallisuudelle.

Esitys on saanut kritiikkiä muun muassa suunnitelman lainmukaisuudesta, epäkäytännöllisyydestä ja kalleudesta. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet esitystä.

– Voimme olettaa, että yhä useammat henkilöt lukitaan pidätyskeskuksiin ympäri Eurooppaa, perheitä erotetaan ja että ihmisiä palautetaan maihin, joita he eivät edes tunne, sanoi paperittomia maahanmuuttajia edustavan kansalaisjärjestön (PICUM) edustaja Silvia Carta uutistoimisto AFP:lle.

Esimerkiksi Britannia yritti aiemmin sopia vastaavaa järjestelyä Ruandan kanssa, mutta idea tyrmättiin maan oikeudessa. Myös Italian sopimus vastaavista keskuksista Albanian kanssa on torpattu maan oikeudessa.

EU itse on halunnut alleviivata, että sen kaavailema järjestely olisi erilainen kuin esimerkiksi niin sanottu Ruanda-malli.

Maahanmuutosta vastaava komissaari Magnus Brunner totesi Politico–lehden mukaan maanantaina, että palautuskeskuksia ylläpitävien maiden tulisi täyttää tietyt vaatimukset ennen kuin palautuksista niiden kanssa voitaisiin sopia. Vaatimukset koskisivat esimerkiksi ihmisoikeuksien noudattamista.

– Sopimus tai järjestely voidaan tehdä vain sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa noudatetaan kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja ja -periaatteita kansainvälisen oikeuden mukaisesti, mukaan lukien palauttamiskiellon periaate. Järjestelyssä on määriteltävä siirtomenettelyt sekä ne ehdot, joiden mukaisesti kolmannen maan kansalainen voi oleskella kyseisessä maassa joko lyhyen tai pidemmän ajan, luonnostekstissä todetaan.

Lisäksi keskukseen siirto vaatisi virallisen karkotuspäätöksen unionista ennen täytäntöönpanoa. Esimerkiksi Italian kaavailemassa ja toistaiseksi oikeuden torppaamassa mallissa Albaniaan olisi voitu siirtää ihmisiä jo ennen turvapaikkahakemuksien käsittelyä.

EU-parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä kritisoi suunnitelmaa jo ennen sen virallista julkaisua. Sen mukaan EU voi tehdä enemmän palautuksien tehostamiseksi, mutta nyt ehdotetut keskukset eivät ole ratkaisu.

– Olisi virhe EU:lta hakea inspiraatiota jo perutusta Britannia–Ruanda-sopimuksesta tai Italia–Albania-sopimuksesta. Ne ovat hyvin kyseenalaisia ja kuluttavat veronmaksajien rahaa, sanoi ryhmän kansalaisoikeuksien ja sisäasioiden koordinaattori, saksalaismeppi Birgit Sippel tiedotteessa.