Vuoden pakolaismies oli paikalla myös Turun kauppatorilla ja auttoi puukotusten uhreja – palkittiin muun muassa rasismin vastaisen työnsä takia

Vuoden pakolaisnaiseksi valittiin vantaalainen projektityöntekijä Sirwa Farik, 45, ja vuoden pakolaismieheksi Kaarinassa asuva lähihoitajaopiskelija Ahmad Hosseini, 19.

Irakista Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2000 tullut Farik työskentelee hankkeessa, joka tukee maahanmuuttajanaisten kotoutumista.

Hän on tehnyt aktiivisesti vapaaehtoistyötä ja muun muassa vetänyt vertaisryhmiä maahanmuuttajanaisille.

Afganistanista syksyllä 2015 Suomeen turvapaikanhakijana tullut Hosseini taas toimii oikeudenmukaista turvapaikkapolitiikkaa ajavassa We see you -ryhmässä ja on ollut järjestämässä rasismin vastaista toimintaa Turussa.

Farik on kotoisin Irakista, mutta joutui pakenemaan maasta sen jälkeen, kun hänen miehensä murhattiin.

Hän toimi pakolaisten sekä naisten oikeuksia puolustavissa järjestöissä, ja joutui itsekin vaaraan.

Farik pitää tärkeänä, että Suomeen saapumisen yhteydessä pakolaisille kerrotaan paitsi käytännön asioista myös tasa-arvosta ja naisten oikeuksista.

– Monet maahanmuuttajanaiset voivat olla asuneet kymmenen vuotta Euroopassa, mutta elävät edelleen kuin Irakissa, jossa heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia omaan elämäänsä, Farik kertoo Suomen pakolaisavun tiedotteessa.

Maidan Wardakin provinssista Keski-Afganistanista alueen turvattomuuden takia lähtenyt Ahmad Hosseini kertoo tulleensa Suomeen, koska kuuli matkalla paljon hyvää Suomesta. Matka kesti kaksi kuukautta.

– Se oli raskasta, pelottavaa ja vaarallista. Matkustin bussilla, junalla, kävellen, laivalla ja veneellä, Hosseini sanoo.

Hän puhuu hyvää suomen kieltä oltuaan Suomessa vain reilut kaksi ja puoli vuotta.

– Yritän oppia, olen käyttänyt kieltä. Ensin pääsin kielikurssille ja lopulta ammattikouluun, opiskelen nyt toista vuotta lähihoitajaksi.

Hänen mukaansa kotoutuminen oli aluksi haastavaa, eikä vähiten siksi, että kieli oli täysin vieras ja kulttuuri hänelle täysin uusi.

– Isoin ihmetyksen aihe oli aluksi hiljaisuus. Täällä on sellainen tapa, että ei puhuta paljon. Tärkeintä on aluksi, että saa koulupaikan, opiskelupaikan tai töitä. Niiden kautta saa kavereita ja kulttuuri tulee tutuksi.

Hosseini on itsekin kohdannut ennakkoluuloja taustansa vuoksi. Hän uskoo, että paras tapa purkaa vihamielistä käytöstä on keskustelu. Hänen mukaansa ihmisiä ei myöskään pidä leimata rasisteiksi.

– Ennakkoluuloja on jokaisessa maassa. Yritän vaikuttaa itse esimerkiksi järjestämällä kavereiden kanssa kulttuuritapahtumia, jossa ihmiset tutustuvat toisiinsa.

Hosseini oli sattumalta Turun kauppatorilla viime elokuussa juuri Turun puukkoiskun aikaan. Hän lähti ajamaan puukottajaa takaa ja yritti pysäyttää tämän.

Hosseini auttoi kahta puukotuksen uhria, ja potkaisi puukottajan veitsen kauemmas, kun poliisi otti puukottajan kiinni.

Hän ei itse halua puhua kauppatorin tapahtumista, eikä se ole peruste hänen palkitsemiselleen.

– Haluaisin jättää sen asian jo taakseni. Olen todella iloinen ja kiitollinen, että minut palkittiin. Tämä merkitsee minulle paljon. Toki mukana siinä, mitä teen on myös muita ihmisiä ja ihmiset kannustavat minua työssäni, Hosseini sanoo.

Suomen Pakolaisavun hallitus perusteli Farikin ja Hosseinin valintaa heidän motivaatiollaan edistää tärkeiksi kokemiaan asioita.

Molemmat Vuoden pakolaiset ovat myös oman kotoutumisensa ohella olleet tukemassa muita maahan muuttaneita uuteen alkuun.

Pakolaisapu on jakanut Vuoden pakolaisnainen -palkinnon vuodesta 1998. Vuoden pakolaismies palkittiin nyt kolmatta kertaa.