Kasvisperäisen proteiinin kulutus pitäisi saada eläinproteiinin tasolle, ehdottaa ilmastopaneeli

Seuraavan hallituksen tulisi ottaa tavoitteeksi, että eläin- ja kasvisperäisen proteiinin osuus ruoan kulutuksessa on yhtä suuri. Näin ehdottaa Suomen ilmastopaneeli tiistaina julkaistuissa politiikkasuosituksissaan.

Ehdotetuilla toimenpiteillä lisättäisiin ilmastopolitiikan vaikuttavuutta. Paneelin mukaan muun muassa Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuja tai kansallisia ilmastotavoitteita ei saavuteta jo sovituilla keinoilla, vaan lisätoimia tarvitaan.

– Kun Suomi pysyy tavoitteissaan, tuemme EU:n johtajuutta globaalissa ilmastotyössä ja samalla lunastamme vihreän siirtymän mahdollisuudet, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja, tutkimusprofessori Jyri Seppälä.

Kasviproteiinien osuuden kasvattamista Ilmastopaneeli suosittelee, jotta maatalouden päästöjä saataisiin vähennettyä.

Tuloksia saataisiin ruokajärjestelmässä uudistamalla maatalouspolitiikkaa ja taloudellista ohjausta sekä kehittämällä elintarviketuotteita, julkisia hankintoja ja ruokapalveluja.

– Muutokseen vastaaminen kotimaisella tuotannolla vahvistaa ruoan omavaraisuutta ja vähentää lannoitettua peltopinta-alaa mahdollistaen maatalouden päästöjen vähentämisen, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.

Muina maatalouden keinoina ehdotetaan muun muassa turvepeltojen päästöjen vähentämistä sekä tulosperusteisia palkkioita ohjaamaan maatalouden päästövähennyksiä.

Liikenteen osalta kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on sähköistymisen nopeuttaminen. Ilmastopaneeli suosittaa liikenteen hinnoittelun ja tukien uudistamista johdonmukaisesti sähköistymistä tukeviksi.

– Sähköistymisen myötä vähenevien verotulojen kompensointi kilometripohjaisella, päästöporrastetulla verolla on perusteltua, koska sähköistyminen poistaa vain pienen osan tieliikenteen aiheuttamista yhteiskunnallisista kustannuksista, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, professori Heikki Liimatainen.

Paneeli esittää myös, että polttoaineiden jakeluvelvoitetta tulee nostaa fossiilittoman liikenteen saavuttamiseksi. Lisäksi kulkutapasiirtymää henkilöautoilusta joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn on vauhditettava.

Metsätaloudesta paneeli toteaa, että metsiä hyödynnetään nykyisin niin voimakkaasti, että metsien hiilivaraston kasvu on pysähtynyt.

Se ehdottaa metsälain ja vesilain uudistamista siten, että metsänhoidossa velvoitetaan ilmastoviisaiden menetelmien käyttöönottoon.

– Nykyistä pidemmät metsien kiertoajat, harvennushakkuiden lieventäminen, avohakkuiden välttäminen runsasravinteisissa ojitetuissa suometsissä ja suometsien kasvattaminen entistä märempinä ovat ilmastoviisaita ja metsänomistajille kannattavia, sanoo Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.

Lisäksi suosituksissa penätään kunnianhimoisempia ilmastotoimia muun muassa teollisuuteen ja energiantuotantoon.