Euroopan korkein jyrkänne huimaa päätä ja kutkuttaa hurjapäitä – uhkarohkeat BASE-hypyt ovat vaatineet ihmishenkiä, myös yhden suomalaisen
Pohjoismaiden ja Euroopan korkein pystysuora kallioseinämä sijaitsee Norjan länsi- sekä etelä- tai keskiosaan kuuluvassa Møren ja Romsdalin läänissä Romsdalin laaksossa.
Tämä kallioseinämä on nimeltään Trollveggen, vapaasti suomennettuna Peikonseinä.
Trollveggen kohoaa hämmästyttävät 1100 metriä pystysuorana. Vierestä kulkee tie, jolta käsin matkailijan kelpaa ihailla kallioita.
Suomessa vertailua voisi hakea vaikkapa Käsivarren Lapista. Saanatunturi kohoaa viereisen Kilpisjärven pinnasta reilut 500 metriä, eikä sekään pystysuorana kuin osan matkasta. Trollveggen on siis todella massiivinen muodostelma.
Seinämän huippu on enimmillään noin 50 metriä juuresta katsottuna sisäänpäin kääntyneenä. Luulisi, ettei tuollaista voisi ajatella kukaan kiipeävänsä, mutta niin vain näin on tehty.
Aivan mahdottomista kohdista ei toki ole voinut mennä, mutta vuorijonon jyrkkää itäseinämää on kuitenkin noustu.
1931 norjalainen Arne Randers Heen onnistui nousemaan Trolltindenen jyrkän itäseinämän kokonaan. 1958 hän ja maanmies Ralph Høibakk kiipesivät vierestä Trollryggenille. Tämän jälkeen huimapäisimmät kalliokiipeilijät ovat kiivenneet seinämän useampia kertoja.
Eräs huimapäiden ryhmä, joka on myös hyödyntänyt Trollveggeniä, ovat BASE-hyppääjät.
BASE-hyppy on eräänlaista laskuvarjohyppyä, joka tehdään base-varjolla kiinteän muodostelman tai rakennelman huipulta. Se on vaarallisempaa kuin lentokoneesta tai kuumailmapallosta tehty laskuvarjohyppääminen, sillä reaktioajat ovat lyhemmissä hypyissä lyhempiä, ja koska vauhti on hitaampi kuin laskuvarjohypyssä, varjoa on vaikeampi ohjata. Base-varjossa ei myöskään ole varavarusteena varavarjoa.
Vuosina 1980–1986 Trollveggeniltä hyppäsi melkein 400 BASE-hyppääjää. Kaikkein ensimmäisen hypyn teki vuonna 1980 suomalainen Jorma Öster.
Tiettävästi kahdeksan hyppääjää on kuollut Trollveggenillä. Vuonna 1986 BASE-hypyt kiellettiin seinämällä, mutta koska BASE-hypyt muutenkin tehdään yleensä luvatta, ei kielto ole kaikkia hyppääjiä estänyt. Kuolemia on tullut vielä vuosina 1999, 2003, 2006 ja 2008.
32-vuotias suomalainen Jari Mynttinen kuoli epäonnisessa hypyssä paikalla vuonna 1985.
Myös kiipeilijöitä on kuollut paikalla. Viimeksi vuonna 2019 Trollveggenillä kuoli kaksi tsekkiläistä kiipeilijää.
Lähteenä esim.
Forbes 3.8.2019 (englanniksi)
Bonnington Chris, Salkeld Audrey, World Mountaineering, Little, Brown, and Co. 1998 (englanniksi)
GoNorway-sivusto (englanniksi)
Trollveggen.net (englanniksi)