Raportti: Tässä ovat Ukrainan sodan opit varautumisen kannalta

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) mukaan Ukrainan sotavuodet ovat osoittaneet, että Venäjän sotatoimet kohdistuvat yhä kasvavassa määrin sotilaallisen kohteiden lisäksi huoltovarmuudelle tärkeisiin siviilikohteisiin.

Tiistaina julkaistussa raportissa HVK kokoaa yhteen Ukrainan oppeja Suomen huoltovarmuuteen ja varautumiseen. Keskeinen viesti on, että pitkäkestoisessa kriisissä on tärkeintä yrittää pitää sodasta huolimatta arki käynnissä mahdollisimman normaalisti.

– Työn, koulutuksen, kaupankäynnin ja palvelujen jatkuminen ylläpitää taloutta, vahvistaa väestön toimintakykyä ja rakentaa uskoa tulevaisuuteen, raportissa todetaan.

Mahdollisimman normaalin arjen jatkamisessa oleellisimmiksi nousevat HVK:n mukaan yhteiskunnan eri toimintoja pyörittävät ihmiset ja heidän kriisinkestävyytensä.

Tärkeiden kohteiden fyysisen suojaamisen lisäksi tarvitaan siis sitä, että kriittisiä toimintoja hoitavat ihmiset ehtivät nukkua, saavat ruokaa ja vettä sekä voivat työskennellä huolehtimatta läheistensä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Jatkuvien ilmaiskujen uhan alla eläville kansalaisille pitää puolestaan tarjota muutakin kuin toistuvia ilmahälytyksiä.

Kansalaisten pitää saada tietoa, jonka avulla he voivat hahmottaa riittävän tilannekuvan omasta näkökulmastaan. HVK:n raportin mukaan Ukrainassa tässä hyödynnetään jo olemassa olevia keskustelualustoja.

Ylipäänsä digitaalisten yhteyksien ja esimerkiksi sosiaalisen median toimivuus on osoittautunut hyvin tärkeäksi niin tilannekuvan hahmottamisessa kuin kriisinkestävyydelle tärkeiden yhteyksien ylläpidossa.

Yksi raportin muistutuksia Suomelle on se, että ratkaisu huoltovarmuuden turvaamiselle ei ole vain sääntelyn ja viranomaisen ohjauksen lisääntyminen.

Kriisinkin oloissa tarvitaan toimivia markkinoita, ja yrityksille on annettava tilaa kehittää omia nopeita ratkaisuja, raportissa päätellään.

Joustavuutta tarvitaan myös siinä, ettei kaikkea ohjausta keskitetä pääkaupunkiin. Tarpeet eri alueilla voivat olla kriisitilanteessakin erilaisia, joten vastuuta pitää jakaa myös sinne.

Samojen periaatteiden noudattaminen voi johtaa myös erilaisiin lopputuloksiin, raportissa muistutetaan.

Vaikka Ukrainasta on paljon opittavaa, eivät kaikki asiat ole sinällään siirrettävissä Suomeen.

Osa raportin kehityskohteista on jo HVK:n mukaan otettu täällä huomioon. Myös lähtökohta oli erilainen: Ukrainasta puuttui täysimittaisen sodan alkaessa Suomen kaltainen ennakoiva kokonaisturvallisuusajattelu.

Venäjän sodankäyntitapa ja ilmaiskut selustaan Ukrainassa osoittavat myös Suomelle, että sotilaallinen ilmapuolustus ei ole erillinen saareke, vaan se syytä sovittaa osaksi kansallisen siviili-infrastruktuurin suojausta.