Israelin vaalit eivät herätä toivoa palestiinalaisissa – "Riippumatta siitä, kuka vaalit voittaa"

Palestiinalaisalueilla seurataan tarkasti, kun Israelissa suunnataan vaaliuurnille tiistaina. Moni palestiinalainen suhtautuu kuitenkin skeptisesti siihen, että asiat muuttuisivat parempaan, oli parlamenttivaalien tulos mikä tahansa.

Näin sanoo STT:lle miehitetyllä Länsirannalla sijaitsevan Suomen Ramallahin-yhteystoimiston päällikkö, suurlähettiläs Tarja Kangaskorte.

Palestinian Center for Policy and Survey Research -ajatushautomon elokuussa palestiinalaisalueilla tekemän kyselytutkimuksen mukaan 34 prosenttia vastaajista katsoo, että Israelin politiikka pysyy ennallaan suhteessa Länsirantaan ja Gazaan, vaikka oppositio voittaisi vaalit.

33 prosenttia vastaajista uskoi Israelin politiikan muuttuvan huonompaan suuntaan ja 28 prosenttia uskoi sen parantuvan, jos oppositio voittaisi vaalit.

– Palestiinalaiset vaikuttavat ajattelevan, että riippumatta siitä, kuka vaalit voittaa, mitään merkittävää muutosta ei tapahdu isoissa ja perustavaa laatua olevissa kysymyksissä, kuten Israelin siirtokuntapolitiikassa, miehityksen päättymisessä, palestiinalaisten itsemääräämisoikeudessa tai itsenäisen valtion mahdollisuudessa, Kangaskorte sanoo.

– Palestiinalaisten epäluottamus koskee koko Israelin järjestelmää ja poliittista suuntaa, ei vain yhtä johtajaa.

Kyselyssä tilanteen paranemiseen opposition voiton seurauksena uskovat vastaajat saattavat Kangaskorten mukaan ajatella, että uusi hallitus voisi esimerkiksi vähentää liikkumisrajoituksia tai hillitä siirtokuntalaisten palestiinalaisiin kohdistamaa väkivaltaa.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun Likud-puolueesta ja äärioikeistolaisista uskontopuolueista koostuvaa nykyistä hallituskoalitiota haastaa Israelin asevoimien entisen komentajan Gadi Eisenkotin keskustalaisen Yashar-puolueen johtama blokki.

Kumpikaan ei ole näillä näkymin saamassa enemmistöä Israelin parlamenttiin.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Heidi Huuhtasen mukaan palestiinalaisalueita koskevan politiikan erot Netanjahun ja Eisenkotin välillä ovat pieniä.

Eroja on esimerkiksi suhtautumisessa siirtokuntaväkivaltaan, väestön pakkosiirtoihin ja siirtokuntien rakentamiseen Gazaan.

Netanjahun johtama hallituskoalitio on ollut aktiivinen siirtokuntien rakentamisessa. Se ei ole myöskään puuttunut juurikaan siirtokuntalaisten väkivaltaan palestiinalaisia kohtaan Länsirannalla.

– Eisenkot vastustaa esimerkiksi siirtokuntien rakentamista uudelleen Gazaan ja vastustaa hyvin selkeästi siirtokuntalaisten väkivaltaa Länsirannalla, Huuhtanen kertoo.

Huuhtasen mukaan Eisenkot kuitenkin näkee siirtokunnat Länsirannalla järkevinä.

Israelin kontrolliin Gazasta ei odoteta suurta muutosta, oli tuleva hallitus millainen tahansa.

Huuhtasen mukaan odotus on, että vaalien jälkeen Yhdysvallat puskee Israelia neuvotteluihin Gazan rauhansuunnitelman toisesta vaiheesta, joka liittyy Hamasin aseistariisuntaan.

Hän uskoo, että Eisenkot suhtautuisi Netanjahua myötämielisemmin neuvotteluihin. Netanjahu näkee neuvotteluissa vähemmän hyötyjä, sillä hän ei esimerkiksi halua nähdä palestiinalaishallintoa Gazassa.

Netanjahu pitääkin nykytilannetta toimivana: mikäli palestiinalaiset, jotka eivät edusta Hamasia, saisivat suuremman otteen Gazasta, kasvattaisi se vaatimuksia kahden valtion mallista.

– Sen Netanjahu näkee negatiivisena.

Tosin Eisenkotinkaan ei odoteta edistävän kahden valtion mallia.