Viljelijä käärmeissään: EU-tukien viivästykset piinaavat arkea

EU-maataloustukien maksatuksen jatkuva siirtyminen on ajamassa suomalaisia tuottajia pahaan ahdinkoon.

Laskut, lainankorot, palkat ja muut veloitukset pitäisi maksaa aina määräpäivään mennessä.

Mutta kun luvattuja tukieuroja ei näy tiettynä päivänä tilillä, seuraa yleensä uusia hankaluuksia edellisten vaikeuksien päälle. Kierre on valmis.

– Jos ei piironginlaatikosta löydy ylimääräistä rahaa, niin olemme täysin pankin armeliaisuuden varassa. Lisälaina on usein ainoa vaihtoehto, hymähtää tyrnäväläinen viljelijä Janne Matinlauri nurinkuriselle tilanteelle.

Viljelijöiden etujärjestö MTK on omalta osaltaan nostanut kissaa kiitettävästi pöydälle.

Tuoreimpana mielenilmauksena järjestö aikoo organisoida ensi viikolla traktorimarssin Helsinkiin.

Kritiikki kohdistuu maksatuksesta vastaavaan Maaseutuvirastoon, joka selittelee viivästyksiä uuden ohjelmakauden vaatimien tietojärjestelmien päivityksillä.

MTK-Tyrnävän varapuheenjohtajana Janne Matinlauri ihmettelee Mavin ontuvia selityksiä.

Mies yhtyy kritiikkiin viraston ylimielisyydestä, jota ovat esittäneet muun muassa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila (MT) ja kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski (MT) .

– Sen ymmärrän, että muutokset vievät aikaa. Mutta kyllä tämä alkaa haiskahtaa jo enemmän asenne- kuin ohjelmisto-ongelmalta.

– Uusi EU:n ohjelmakausi on jo pitkällä ja virastolla on ollut ainakin puolitoista vuotta aikaa varautua muutoksiin, Matinlauri kummeksuu.

Eniten ruohonjuuritason tuottajaa korpeaa se, että viljelijöiden hätä omasta toimeentulosta on kuin vastatuuleen huutamista.

Traktorimarssi herättää toki huomiota, mutta ei välttämättä ratkaise itse ongelman ydintä.

– MTK on mielestäni aseeton tässä taistelussa. Ahtaajat voivat vastaavassa tilanteessa mennä lakkoon ja pysäyttää satamat. Tuottajilla ei vastaavaa mahdollisuutta ole.

– Tai sitten pitää ajaa traktorit poikittain parkkiin tuohon nelostielle ja pysäyttää koko valtatien liikenne, Janne Matinlauri karrikoi esimerkin avulla.

Ranskassa ja Belgiassa ollaan paljon enemmän solidaarisia oman maan viljelijöitä kohtaan.

Kaaoksen aiheuttamisen sijaan Matinlauri haluaisi viljelijöiden aseman herättävän kansan keskuudessa sympatioita.

– Meillä Suomessa kaupunkien palkansaajat ja maaseudun ruoantuottajat ovat etääntyneet ehkä liikaakin toisistaan. Luotetaan, että kyllä suomalainen talonpoika pärjää.

– Ranskassa ja Belgiassa ollaan paljon enemmän solidaarisia oman maan viljelijöitä kohtaan, hän arvelee.

Maatalousyrittäjien toimeentuloa ei Janne Matinlaurin mukaan kannata kenenkään kadehtia.

EU-tukien uusi ohjelmakausi tiputti tuottajat palkkakuoppaan, joka on tarpeeksi syvä ilman maksatuksien viivästystäkin.

– Tukitaso tippui keskimäärin sata euroa hehtaarilta. Meidän tilalla se tekee 40 000 euron loven vuodessa.

– Kun tähän lisätään tuottajahintojen yleinen lasku, voidaan puhua jopa 60 000 euron menetyksistä edelliseen ohjelmakauteen verrattuna, Matinlauri aprikoi.

Tyrnävän mies tietää, että kaikesta turbulenssista huolimatta asiat voisivat olla vielä huonomminkin.

– Meidän tilalla on pari maksatusta pahasti rästissä, mutta esimerkiksi Pohjois-Savon karjatiloilla hätä on vielä paljon suurempi.

– Ei ihme, että siellä ollaan jo tosissaan nousemassa barrikadeille, hän muistuttaa.

Janne Matinlauri on tehnyt omasta mielestään järkevän ratkaisun painottamalla tuotantoa perunanviljelyyn ja perustamalla Tyrnävän Mylly-nimisen yhtiön jauhamaan lähiseudulta niitettyä raaka-ainetta.

Myllyn ansiosta hän pystyy työllistämään itsensä lisäksi pari ulkopuolistakin henkilöä vähintään kausiluonteisesti.

– Lähiruoan merkityksestä puhutaan paljon ja mylly oli vastaus siihen kysyntään.

– Jos maataloudessa aikoo tänä päivänä pärjätä, niin kaikki munat eivät saa olla samassa korissa, Matinlauri perustelee.

– Mylly on tällä hetkellä ainoa mahdollisuus tehdä tulosta. Mutta eihän sekään kovin järkevää ole, jos muut yksiköt tuottavat tappiota.