Keskustakolmikko vaatii suurpetotyöryhmän asettamista uudelleen – "Vastuun pakoilun on aika loppua"
Keskustan kansanedustajat Anne Kalmari, Eerikki Viljanen ja Olga Oinas-Panuma tyrmäävät suurpetotyöryhmän raportin kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamisesta.
Kalmari, Viljanen ja Oinas-Panuma sanovat yhteisessä tiedotteessaan, että raportissa esitetyt toimenpiteet ovat täysin riittämättömiä, jotta kannanhoidollinen metsästys saataisiin aloitettua Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeriön nimeämä suurpetotyöryhmä julkaisi raporttinsa viime viikolla.
Keskustakolmikon mukaan suurpetotyöryhmä on asetettava uudelleen sellaisella ohjeistuksella, että Ruotsin mallin mukaisen suotuisan suojelutason kirjaaminen lakiin aloitetaan välittömästi.
– Mikäli maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ei sitä tee, tulee maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simulan (ps.) ottaa keskustan lakialoite valiokunnassa käsittelyyn. Viivyttelyn ja vastuunpakoilun asian ympärillä on aika loppua, tiedotteessa vaaditaan.
Kalmari, Viljanen ja Oinas-Panuma moittivat Orpon hallitusta toimettomuudesta suurpetopolitiikan osalta.
Kolmikon mukaan hallitus heräsi asian valmisteluun vasta, kun keskusta teki eduskuntaan lakialoitteen Ruotsin mallin mukaisten suojelutasojen kirjaamisesta lakiin.
– Tämän esityksen edistäminen ei ole hallituspuolueille kelvannut. Puoli vuotta meni, että edes nyt julkaistu raportti toimenpidesuosituksista saatiin valmiiksi. Hätkähdyttävintä on, että poikkeuksellisen pitkästä työskentelyajasta huolimatta raportissa todetaan, että työ on jäänyt ajan puutteen vuoksi puolitiehen, keskustakolmikon tiedotteessa äimistellään.
Kalmari, Viljanen ja Oinas-Panuma ihmettelevät sitä, ettei suurpetotyöryhmä antanut lainkaan esityksiä Luonnonvarakeskuksen suurpetojen kanta-arviotyön kehittämiseksi, vaikka se oli yksi ryhmän toimeksiannoista.
– Kauan odotettua Ruotsin mallin mukaista suurpetojen suotuisan suojelutason viitearvojen kirjaamista lakiin ei ole tulossa. Ilman näitä toimenpiteitä ei voida puhua merkittävästä muutoksesta suurpetopolitiikkaan. Raportti on puutteidensa vuoksi suoraan sanoen susi, he täräyttävät.
– Rakasta koiraa tai hyvin hoidettua karjaa ei ole tarkoitettu petojen raadeltavaksi. Suden paikka ei ole pihapiirissä, eikä lasten koulutiellä. Petovahinkomäärät kasvavat vuosi vuodelta. Alimitoitetut korvaukset maksavat jo nyt valtiolle lähes kymmenen miljoonaa euroa vuodessa