"Tämähän on kylmän järjen asia"– Seppo Kääriäinen on valmis jalkaväkimiinojen palauttamiseen tietyin ehdoin
Pitkäaikainen keskustalainen puolustuspoliitikko ja entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen on valmis kannattamaan jalkaväkimiinojen palauttamista Puolustusvoimille. Ehtona on, että Puolustusvoimat ja valtiojohto sen tarpeelliseksi katsovat.
– Mikäli Puolustusvoimat omassa selvityksessään päätyy jalkaväkimiinojen hankkimiseen ja luopumiseen Ottawan sopimuksesta, ja mikäli valtiollinen johto sitä esittää, silloin minä olen sen ratkaisun kannalla, että Suomeen hankitaan jalkaväkimiinoja siinä aikataulussa kuin se mahdollista on, Kääriäinen muotoilee Suomenmaalle.
Kääriäisen mukaan hallitukselta eduskunnan käsittelyyn tulossa oleva puolustusselonteko on hyvin luonteva ajankohtainen asiayhteys aiheen tarkasteluun nykyisen tilanteen, muuttuneiden olosuhteiden ja myös Ukrainan sodasta saatavien kokemusten valossa.
Kääriäisen mukaan olennaista on, että maan hallituksella on asiaan kanta tai linja, jonka se tuo eduskunnan käsittelyyn.
– Toinen näkökohta on tietenkin se, että kun lähivuosien aikana sijoitetaan varoja nimenomaan maavoimien kehittämiseen, silloin täytyy katsoa laaja-alaisesti, kuinka maavoimien iskukykyä ja Suomen puolustuskykyä ajantasaistetaan. Ja siinä yhteydessä myös tämä jalkaväkimiinojen asema on ratkaistava.
Kääriäisen mukaan miinoilla voitaisiin näissä oloissa merkittävästikin vahvistaa maavoimien puolustus- ja iskukykyä. Keskustakonkari sanoo, ettei puolustusvoimain komentajalta Janne Jaakkolalta tullut keskustelunavaus sinänsä yllättänyt häntä, sillä sodankäyntikin muuttuu ja kehittyy koko ajan.
-Paitsi että toimitaan näköjään hyvinkin perinteisellä tavalla, niin koko ajan tulee myös nopeasti kehittyviä, maavoimien näkökulmasta uusia sodankäyntitapoja. Ei tämä yllätys minusta ollut, komentaja Jaakkola oli tässä ajan tasalla ja tavallaan summasi yhteen sen, mitä sodankäynnissä Ukrainassa ja muuallakin on tapahtumassa. Ei tämä kehitys tähän pysähdy.
Kääriäinen äänesti vuonna 2011 eduskunnassa Ottawan sopimukseen liittymisen puolesta. Äänestyksessä perussuomalaiset ja 11 keskustan edustajaa äänestivät Ottawan sopimusta vastaan.
Keskusta oli tuolloin oppositiossa, mutta enemmistö keskustan eduskuntaryhmästä näki, että ulkopolitiikassa on toimittava pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti.
– Silloin oli se tilanne, ja nyt on tämä tilanne. Ja realisti elää aina kulloisenkin tilanteen ja tulevien näkymien valossa, Kääriäinen summaa.
– Tämä ei ole huutoäänestys, tämähän on kylmän järjen asia.
Kääriäinen sai miinakysymyksen käsiinsä noustuaan Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen puolustusministeriksi kesällä 2003.
Kääriäisen mukaan Ottawa-hanke tuli kuitenkin perintönä Paavo Lipposen (sd.) johtamilta hallituksilta.
– Suomihan oli jo 1990-luvun loppupuolelta hiljakseen valumassa kohti Ottawan sopimusta, se tuli Vanhasen ensimmäiseen hallitukseen tällaisessa tilanteessa.
Kääriäiselle lankesi vastarannan kiisken osa, koska miinoista luopuminen ei ollut puolustusministeriön eikä Puolustusvoimien mieleen. Asiassa ei kuitenkaan hänen mukaansa ollut mitään tehtävissä.
– Oli alusta pitäen selvää, että tässä ollaan alakynnessä koko ajan. Se poliittinen paine oli selvä. Eikä hallituksessakaan tuntunut olevan sellaista enemmistöä, joka olisi ollut toisella kannalla. Silloin elettiin sitä aikaa, ja luulen että tähän komentaja Jaakkolakin nojasi, kun hän oman kannanottonsa esitti. Silloin oli ne ajat, nyt on ihan eri ajat.
Kääriäisen mukaan hänen tehtäväkseen jäi koota ja neuvotella niin hyvä korvaava järjestelmä kuin mahdollista siirtymäaikoineen ja satojen miljoonien rahoituksineen.
– Siinä minun mielestäni kyllä onnistuttiin.
Miinakeskustelussa on jo nostettu esiin kysymys mahdollisesta Suomelle koituvasta mainehaitasta, jos Ottawan sopimuksesta irtaudutaan.
Kääriäisen mukaan mainehaitan arviointi kuuluu poliittisen johdon tehtäväksi. Kun sopimukseen liityttiin, pelin henki oli toinen kuin nyt.
– Silloinhan kaikki olivat EU:ssakin, jopa Puolaa myöten, liittymässä. Nyt Euroopassa soditaan, ja on nimenomaan valtiojohdon ja poliittisen johdon tehtävä arvioida tämäkin puoli.
Keskustakonkari viettää itsenäisyyspäivää kotonaan Iisalmen Kirmalla ”hiljakseen kynttilöitä poltellen ja aamulenkillä käyden”.
– Yhdeksältä vetäisen Suomen lipun salkoon ja voin vilkaista illan kähmässä vähän televisiotakin, miten presidentinlinnassa juhlitaan. Mutta hyvin eleettömällä ja matalan profiilin tavalla aion viettää, hän kertoo.