Suudelma mistelin alla on äitelä klassikko – Mutta miksi ihmeessä niin tehdään jouluisin?
Kaikki tietävät klassiset jouluelokuvien kohtaukset, joissa pariskunta suutelee mistelinoksan alla, joululaulut soivat ja romantiikka on äitelän hempeää.
Mistelinoksan alla suutelu on tunnettua myös monissa muissa populäärikulttuurin tuotteissa.
Mistelien asettaminen oven yläpuolelle on yleinen jouluperinne muun muassa Englannissa ja Pohjois-Amerikassa.
Mutta miksi näin on?
Misteleitä on pidetty hedelmällisyyden vertauskuvina jo ammoisista ajoista lähtien. Kasvia on tiettävästi käytetty erilaisissa uhrimenoissa muun muassa kelttiläisessä kulttuurissa ja antiikin Roomassa.
Misteleitä on käytetty paljon myös erilaisissa rohdoissa ja lääkkeissä.
Mistelit on liitetty aikojen saatossa myös rauhaan ja rakkauteen. Niiden on ajateltu tuovan suojelua kodille, jos mistelinoksa on asetettu ulko-oven päälle.
Kelttiläisessä kulttuurissa misteleiden käyttö vakiintui juuri joulunajan ja uudenvuoden juhlinnan tienoille.
Pakanallisena pidetty tapa jatkui myös kristillisellä aikakaudella, vaikka kirkon piirissä sitä aluksi vieroksuttiin.
Mistelinoksaan liittyvä rakkauden ja hedelmällisyyden symboliikka sopi hyvin myös kristinuskon sanomaan joulusta Jeesuksen syntymäjuhlana.
Suutelu mistelin alla alkoi yleistyä tiettävästi 1700-luvun Englannissa. Tavan uskottiin tuovan mukanaan onnea.
Kerrotaan, että miehillä oli oikeus suudella naista, jos tämä sattui kulkemaan hänen kanssaan yhtä aikaa mistelinoksalla koristellun oven kautta.
Ainakin joissain paikoissa on tiettävästi ollut tapana, että suutelemisen jälkeen mies irrotti mistelistä yhden marjan ja heitti sen menemään. Kun marjat olivat kokonaan loppuneet, suuteleminen oven alla oli tullut siltä vuodelta päätökseen.
Historioitsija Mark Forsyth sanoi vuonna 2018 Time-lehdelle, että suuteluun saattoi liittyä myös väärinkäytöksiä. Aina naispuoliset henkilöt eivät välttämättä olleet innostuneet suutelemisesta – ainakaan sen miehen kanssa, kuka kohdalle sattui.
Mistelinoksa tarjosi kuitenkin myös monille rakastavaisille tilaisuuden kiertää aikakaudelle tyypillisiä tiukkoja sääntöjä. Misteli antoi nuorille tekosyyn vaihtaa suudelmia ihastuksen kanssa jopa muiden silmien alla. Kerrotaan, että tapa oli suosittu erityisesti palvelusväen keskuudessa.
Suomessa mistelin asettaminen oven yläpuolelle saatikka sen alla suutelu eivät ole laajemmin yleistyneet. Yksi syy tähän saattaa olla se, ettei misteliä ole perinteisesti kasvanut Suomessa luonnonvaraisena.
Misteli on puoliloinen pensas, joka elää muiden puiden oksilla.
Misteli tarvitsee aina itselleen isäntäpuun, jonka oksistossa se alkaa kasvamaan. Usein isäntäpuuna toimivat lehmukset, vaahterat, pihlajat, poppelit tai omenapuut.
Misteli on helpointa erottaa talvella, jolloin isäntäpuu on lehdetön. Kesällä se jää usein muun kasvuston piiloon.
Suomessa misteli on hyvin harvinainen. Sitä on tavattu ainoastaan Varsinais-Suomessa vuodesta 2008 alkaen. Mistelin on arveltu levinneen Suomeen lintujen ulosteen mukana tai joulukoristeina toimineista marjoista.