Vihreiden ryhmäpomo Emma Kari: "On hyvä, että olemme keskustan kanssa samassa hallituksessa"

Vihreät ei kuulu vasemmistoblokkiin, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari.
Ryhmyrit-juttusarja

Jaahas, nytkö tässä ryhdytään yhdessä sorvaamaan hallitusohjelmaa, Emma Kari muistaa aprikoineensa, kun vihreiden kohtaloksi koitui viime eduskuntavaalien jälkeen istua keskustan kanssa Säätytalon neuvottelupöytään.

Takana oli repivä nelivuotinen, jonka aikana pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama porvarihallitus ja etenkin vihervasemmistolainen oppositio ottivat urakalla mittaa toisistaan.

– Ensimmäisen kauden kansanedustajana koin sen vaalikauden aika raskaaksi. Varmasti ne vuodet vahvistivat politiikan blokkiutumista. Toivottavasti polarisaatio ei kuitenkaan jäänyt pysyväksi. Kaikkien kanssa pitäisi pystyä puhumaan, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja kertaa menneisyyden oppeja Suomenmaalle.

Hallitusyhteistyö keskustan kanssa on vaatinut opettelua, Kari myöntää.

– Me tutustumme toisiimme ja se ottaa aikaa.

Yhteiselo onkin ollut kaukana harmonisesta, sillä ajoittain puolueiden keskinäinen sapelinkalistelu on meinannut kellistää koko hallituksen.

Nyt vaalikauden puolivälissä näyttää päälle päin siltä, kuin vihreät ja keskusta vetäisivät henkeä ennen ensi maaliskuussa odottavia ilmastoneuvotteluja. Pinnan alla linjanveto ja nahistelu on kuitenkin tauotonta.

Silti Kari katsoo, että perinteisellä alkiolaisuudella ja vihreydellä on paljon yhteistä. Esimerkiksi hallitusohjelmasta neuvoteltaessa yhteinen sävel koulutuspolitiikan panostuksista ja lapsiperheiden tukemisesta löytyi yllättävän helposti.

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on sitten asia erikseen.

– Suhtautuminen luonnonvarojen käyttöön on sekä vihreiden että keskustan olemassaolon ytimessä. Yhteentörmäykset ovat ehkä väistämättömiä, mutta kyse ei ole pahasta tahdosta, Kari vakuuttaa.

Ryhmäpomoa risoo monesti mediassa viljelty käsitys, jonka mukaan kiistely arvokysymyksistä olisi julkisuuspeliä.

– Pelkistäminen osoittaa täyttä ymmärtämättömyyttä politiikasta ja puolueista.

Kari myöntää silloin tällöin havahtuvansa ihmettelemään, miten keskustelu esimerkiksi luonnonvaroista lipsahtikaan taas syyttelyn puolelle, vaikka puolueilla on myös paljon yhteistä.

– Mielestäni suomalaisuuteen ei ole koskaan kuulunut se, että eletään kuin huomista ei olisi.

– Vaikka meitä erottavat kysymykset ovat suuria ja raskaita, on todella hyvä, että olemme keskustan kanssa samassa hallituksessa.

Toiset kutsuvat meitä vihervassareiksi ja toiset kokoomuksen puisto-osastoksi.

Monesti kuulee väitettävän, että vihreät on koukannut vasemmalle, eikä sitä välttämättä edes erota kilpailijoistaan. On luonnollista, että nykyisessä hallituksessa vihreät ja vasemmistoliitto antavat toisilleen tulitukea puolin ja toisin.

Toimiessaan vasemmistoliiton ryhmänjohtajana Paavo Arhinmäki meni Suomenmaan haastattelussa niin pitkälle, että arvioi puolueensa ilmastotavoitteiden olevan jopa vihreitä kunnianhimoisempia.

Kari ei hyväksy tulkintaa vihreistä vasemmistopuolueena.

– Vihreät on syntynyt ympäristö- ja ihmisoikeusliikkeenä. Meidän talouspolitiikkamme lähtee siitä, että hyvinvointi on sovitettava luonnon reunaehtojen mukaan. Tämä ei ole vasemmistolaisen tai oikeistolaisen talouspolitiikan perusta – vaan vihreän.

Kari katsoo, että hyvinvointivaltion arvostaminen ja ihmisten yhdenvertaisuuden puolustaminen yhdistävät vihreitä ja vasemmistoa. Oikeiston kanssa ajatukset osuvat yksiin työllisyyden ja yrittäjyyden teemoissa.

– Toiset kutsuvat meitä vihervassareiksi ja toiset kokoomuksen puisto-osastoksi. On ilmeisen vaikeaa panna mihinkään valmiiseen lokeroon vihreää liikettä, joka on tullut uudistamaan talouspoliittista ajattelua.

Vihreiden eduskuntaryhmä koostuu Karin mukaan intohimoisista maailmanparantajista.

Vaikka Koijärveltä ponnistanut liike on jo pitkään ollut merkittävä vallankäyttäjä Suomessa, vihreät pitävät edelleen itseään mielellään jonkin sortin radikaaleina.

Idealismi leimaa sekä kahdenkymmenen hengen eduskuntaryhmää että suurta osaa puolueen kannattajista.

Silti kuntavaalien kehnosta tuloksesta (10,6 prosenttia) ja viimeaikaisista gallupeista päätellen monen usko on koetuksella. Onko vihreät sulautunut jo liian kiinteästi osaksi valtaeliittiä?

– Jos puolueen ensisijainen tehtävä on kasvattaa kannatusta, sitä ei tulla tekemään hallitukseen, Kari vastaa.

– Monet meidän kannattajistamme ja ympäristöjärjestöt katsovat, että hallituksen pitäisi saada aikaan vielä enemmän ja vielä nopeammin – ja niin ajattelemme itsekin. Tiedostamme, että meillä on ilmastotoimissa todella kiire, vaikka olemme saaneet läpi historiallisia asioita.

Emma Karista vihreiden on säilytettävä tiiviit yhteydet ympäristöliikkeisiin, vaikka puolue on vallankahvassa. Kuva: LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Ilmastopolitiikan parlamentaariseen kankeuteen ovat turhautuneet etenkin Elokapina-mielenosoittajat, jotka ovat istumaprotesteillaan tukkineet katuja ja sisäänkäyntejä.

Opiskelijana Englannissa asunut Kari kertoo suhtautuvansa Elokapinaan aika rauhallisesti.

– Suomessa ei ole vielä totuttu siihen, että vahva eläväinen kansalaisyhteiskunta on osa demokratiaa.

Karista on hyvä, että erinäiset ilmastoliikkeet toimivat vihreistä erillään.

– Politiikassa ei saada kaikkea läpi heti, joten on hyvä, että meillä on kansalaisyhteiskunta, jonka ei tarvitse tehdä kompromisseja.

Vihreiden varapuheenjohtaja ja Maria Ohisalon potentiaalinen ministerisijainen Atte Harjanne on todennut kuvan puolueesta olevan nykyisin liian kapea-alainen.

Harjanne on yksi kolmesta eduskuntaryhmänsä mieskansanedustajasta.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen on arvioinut, että vihreät tarvitsee lisää äijäenergiaa.

Touko Aalto ja Ville Niinistö toivat kaivattua äijäenergiaa vihreisiin, koska he tasapainottivat nuoria naisia, Rahkonen arvioi Suomenmaalle kuntavaalien alla.

Karista on hämmentävää, että ryhmän naisvaltaisuudesta puhutaan ongelmana.

– Keskustelu naisäänestäjistä ja -politiikoista tuntuu vähättelevältä. Ei se tee politiikan aiheista yhtään huonompia, jos ne puhuttelevat naiskannattajia.

– Ei politiikassa ole liikaa naisia, vaikka julkisesta keskustelusta voisi niin päätellä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) jätti keskustan ja vihreät etsimään keskenään ilmastosopua budjettiriihessä. Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Viime kevään kriisiytyneen kehysriihen jälkeen pääministeripuolue SDP ja hallituksen kakkospuolue keskusta ovat lähentyneet.

Keskustalaiset ovat nauttineet demarien tuesta oli kyse sitten EU:n metsästrategiasta, valtiovarainministeri Annika Saarikon päätöksestä osallistua talouskurikirjeeseen tai työn verotuksen keventämisestä.

Syyskuun budjettiriihessä pääministeri Sanna Marin (sd.) jätti vihreät ja keskustan vääntämään keskenään ilmastotoimista.

SDP:n voikin katsoa tehneen pesäeroa hallituksen vihervasemmistolaisiin puolueisiin ja nojanneen keskemmälle. Yksi syy uuteen asenteeseen lienee odotuksia heikommin sujuneissa kuntavaaleissa.

Kari kehuu Marinin johtajuutta koronaviruspandemian aikana, mutta muistuttaa, että nyt ollaan palaamassa normaalimpaan päiväjärjestykseen.

– Hiilineutraalisuuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä on tavoite, joka on vietävä läpi.

– Uskon, että nyt poikkeusaikojen jälkeen pystymme keskittymään entistä paremmin hallitusohjelman tavoitteisiin. Me odotamme, että pääministerin johdolla hiilineutraalisuus viedään maaliin.

En halua spekuloida hallituksen kaatumisella.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon sijaiseksi valittu Iiris Suomela on sanonut, että puolue joutuu harkitsemaan hallitustaipaleensa jatkoa, jos ilmastotoimet eivät ole riittävän vakuuttavia.

– Minulle on jäänyt hyvin syvälle se ajatus, että hallituksessa ei olla, jos siellä ei tehdä, mitä on sovittu, Suomela muotoili Helsingin Sanomille.

Ryhmäpomo Karin arvio on asteen maltillisempi.

– En halua spekuloida hallituksen kaatumisella, mutta jos hallitusohjelman tavoitteista ei pidetä kiinni, olemme hyvin vaikeassa paikassa.

Kari korostaa, että vihreille tärkeintä on se, että päästöt vähenevät.

– Olemme jatkuvasti toistaneet, ettemme ole sitoutuneet mihinkään tiettyihin toimiin. Oleellista on se, mitä piipun päästä tai pelloilta nousee ilmaan.

Budjettiriihessä keskusta tyrmäsi muun muassa kansallisen päästökaupan ja fossiilisten polttoaineiden hinnankorotukset, joita virkamiehet olivat valmistelleet ja vihreät neuvottelupöydässä tarjoilleet.

Lopulta hallitus sopi, että ensi maaliskuussa ilmastotoimien riittävyyttä tarkastellaan uudemman kerran. Niin kutsuttuun perälautakirjaukseen ei kuitenkaan sisällytetty konkreettisia toimia.

Jatkossa vihreiden ryhmänjohtaja haluaa nähdä ehdotuksia sellaisista toimista, joiden tiedetään oikeasti vähentävän päästöjä.

– Ei voi olla niin, että tuomme jatkuvasti esityksiä, mutta mikään ei käy. Jos esitykset eivät kelpaa, pitää kertoa, mikä sitten käy.

Suomenmaa haastattelee Ryhmyrit-juttusarjassaan kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Kuka?

Emma Kari

  • Syntynyt vuonna 1983 Espoossa.
  • Koulutukseltaan ympäristötieteen maisteri (FM).
  • Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
  • Valittiin eduskuntaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiiristä.
  • Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2009.
  • Julkaissut Kalavale – Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla -tietokirjan yhdessä Kukka Rannan kanssa.