Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki seuraa happamana keskustan ja vihreiden nokittelua – "isänmaallinen puolue ei aiheuttaisi hallituskriisiä"
Koronaepidemia tervehti joulutauolta palaavia kansanedustajia pirullisin virusmuunnoksin, jotka uhkaavat entisestään pahentaa sosiaalista ja taloudellista kriisiä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei näe Suomenmaan haastattelussa syytä kaunistella viestiään: Lisärajoitukset ovat todennäköisiä. Kukaan ei tiedä, milloin elämä palaa entisiin uomiinsa.
– Varmasti me kaikki toivomme, että valmistajat pystyvät toimittamaan koronarokotteita sellaista tahtia, että pääsisimme kesään mennessä riittävään väestökattavuuteen.
Ryhmäpomo komppaa vasemmistonuorten vaatimusta koronarokotteiden patenttivapaudesta.
Järjestö vaatii Suomen hallitusta asettumaan yksiselitteisesti patenttien jäädyttämisen puolelle.
Myös Arhinmäen mielestä patentteja olisi järkevää lieventää.
– Koronaongelma ei ratkea sillä, että rikkaat länsimaat saavat tarpeeksi rokotetta, vaan sitä tarvitaan kaikkialla maailmassa. Sekä minä että Hanna Sarkkinen (vas.) olemme puhuneet suuressa valiokunnassa sen puolesta, että koko tuotantokapasiteetti saataisiin käyttöön.
Arhinmäki kuitenkin myöntää, ettei avaus herätä hurraahuutoja lääkefirmoissa, jotka väittävät tuotekehityksen kärsivän.
Keskustan ja vihreiden julkinen välienselvittely on leimannut hallituskautta alusta alkaen.
Yhteinen sävel voi olla hakusessa myös kiihkeäksi povatulla politiikan kevätkaudella, jota sävyttävät niin vääjäämättä lähestyvät kuntavaalit kuin kehysriihen väännötkin.
Arhinmäki on seurannut keskustan ja vihreiden keskinäistä kynsimistä harmistuneena, sillä kiistely syö koko hallituksen uskottavuutta ja kannatusta.
– Hallituskumppaneiden pitäisi pystyä sopimaan asioista keskenään ilman nokittelua julkisuudessa. Irtiotoilla haetaan lyhytnäköisiä pikavoittoja ja halutaan esittää, että ”me olemme parempia kuin muut”. Se ei sovi hallitusyhteistyöhön.
Ryhmäpomoa ärsyttää se, että julkisilla avauksillaan vihreät pyrkii viestimään, että se olisi hallituksen ainut puolue, jota ilmasto- ja ympäristöasiat liikuttavat.
– Vasemmistoliiton kunnianhimo ilmastoasioissa on vihreiden tasolla – ellei vielä korkeammalla, Arhinmäki vakuuttaa.
Ryhmyrin mukaan vasemmistoliitto vaikuttaa ilmastopolitiikkaan neuvottelemalla asioista hallituksen sisällä.
– Tosiasiassa monesti käy niin, että juuri vasemmistoliitto vie asioita eteenpäin.
Julkisesta riitelystä pidättäytyminen on kuitenkin tietoinen valinta, Arhinmäki sanoo.
– Mehän olemme tällainen vakaa ja rauhallinen valtionhoitajapuolue.
Arhinmäki on pannut merkille, että hallituskautta ovat sävyttäneet myös lukuisat tietovuodot.
Viimeksi viikko sitten Iltalehti julkaisi keskustan sisäisen ydinryhmän luottamuksellisia sähköpostiviestejä.
Myös ex-pääministeri Antti Rinteen (sd.) eron alla julkisuuteen päätyi keskustalaisten WhatsApp-viestejä.
Arhinmäki painottaa, etteivät vuodot palvele omaa puoluetta tai hallitusta.
– Kyllähän se vahingoittaa hirvittävän paljon sisäistä työtä, ettei ole luottamusta. Sehän on aivan törkeää.
Kokenut poliitikko teroittaa, että väärinkäytöksiä paljastavat vuodot ovat eri asia – ne kuuluvat demokratiaan.
– Mutta nyt vuodetaan keskusteluja valikoiden, jotta asiat menisivät omasta näkökulmasta haluttuun suuntaan. Mielestäni silloin ei ole kyse demokratiaa palvelevasta vuodosta, kun kerrotaan hallituksen päätöksistä päivää tai tunteja ennen tiedotustilaisuutta.
Perussuomalaiset väittää itsepintaisesti, että keskusta joutuu jättämään hallituksen, jos se kärsii kuntavaaleissa rökäletappion.
Aiheuttaako asetelma levottomuutta hallituskumppanissa?
– En halua arvioida muiden puolueiden valintoja, koska muistan, kuinka paljon ulkopuoliset kommentoijat ärsyttivät omana puheenjohtaja-aikanani.
Sen verran Arhinmäki suostuu silti sanomaan, että koronaepidemian keskellä ei pitäisi järjestää hallituskriisiä.
Vasemmistopomo pelkää, ettei epidemian aikana kasautuneita taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia jakseta koronaväsymykseltä enää ajatella.
– Mikään isänmaallinen puolue ei haluaisi aiheuttaa tässä tilanteessa hallituskriisiä. Ajattelen, että keskustalla on ymmärrystä siitä.
– On muistettava, ettei hallitusyhteistyö ole koskaan helppoa. Kyllähän meidänkin eduskuntaryhmässä esiintyy tyytymättömyyttä hallituksen päätöksiä kohtaan, mutta lähtökohtaisesti yritämme sitouttaa kaikki kansanedustajat mukaan yhteiseen projektiin.
Kenties pahimmat omantunnontuskat vasemmistoliitossa on podettu hallituksen hävittäjähankkeen tiimoilta.
Eduskuntaryhmässä jouduttiin taannoin antamaan sapiskaa Johannes Yrttiaholle ja Markus Mustajärvelle, jotka olisivat poistaneet valtion budjetista hävittäjien tilausvaltuuden.
Hallituksessa on päätetty, että uusien torjuntahävittäjien hinta saa asettua 7–10 miljardin euron välille.
– Nähdäksemme hävittäjien määrä voisi olla pienempi ja hinta matalampi, mutta olemme arvioineet realistisesti, että olemme eduskunnan ainut puolue, joka on tätä mieltä.
Vasemmistoliitto myöntyi hallitusneuvotteluissa siihen, että Hornetit korvataan täysimääräisesti.
– Nyt käydään vääntöä siitä, mitä täysimääräinen korvaaminen tarkoittaa.
Ryhmyriä sapettaa se, että hallitus on määritellyt maksimihinnaksi 10 miljardia euroa.
– Se tarkoittaa, ettei edullisempia tarjouksia tule. Olisimme toivoneet, että valmistajat olivat aidosti joutuneet kilpailemaan hinnalla.
Arhinmäki alleviivaa, että ostopäätöksen tulee perustua hintaan – ei valmistusmaahan. Hän kiistää, että vasemmistoliitolla olisi sympatioita yhdenkään valmistajan suuntaan.
– Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä on tiivistetty ja se puhuisi ruotsalaisen vaihtoehdon puolesta. Sitä pitää vakavasti harkita. Jollain olisi varmasti halua valita amerikkalainen – oli hinta mikä vaan…
Vasemmistoliiton kannatus säilyy kuukaudesta toiseen melko vakaana.
Torstaina julkaistussa kuntavaalikuntoa mittaavassa Ylen gallupissa puolueen lukema oli 7,2 prosenttia.
Viimeisimmässä Helsingin Sanomien gallupissa puolueen suosio oli 7,7 prosenttia. Kyselyssä selvitettiin eduskuntavaalikannatusta.
– Tulos näyttää pysyvän virhemarginaalin sisällä olimme sitten hallituksessa tai oppositiossa, saimme voittaja tai emme, Arhinmäki aprikoi.
Mielipidetiedustelujen ylianalysoiminen ärsyttää ryhmyriä, joka haluaisi keskittyä johdonmukaiseen ja pitkäjänteiseen työhön.
– Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen oli meille kahdenkymmenen vuoden työn tulos.
Arhinmäki pitää luonnollisena, että kriisiaikana supersuosittu pääministeri kaappaa mediatilaa muiden puolueiden johtajilta.
– Me emme ole pohtineet sellaista, että Marin ei olisi antanut meille tarpeeksi huomiota julkisuudessa.
Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajassa Kansan Uutisissa kritisoitiin hiljattain puolueen profiilia poikkeuksellisen säälimättömästi.
– Syntyy vaikutelma, että yliopistot käynyt eliitti puhuu omassa sfäärissään ja yrittää opettaa ylhäältä päin ihmisille oikeita mielipiteitä ja oikeaa tapaa elää, lehden kommentissa valiteltiin.
Arhinmäestä kritiikki ei aivan osu maaliin. Hän muistuttaa, että puoluejohtaja Li Anderssonia opetusministerinä sijaistavan Jussi Saramon ammattikoulutaustasta nousi vastikään kohu.
– Oleellista on se, että vasemmistolainen voi olla hyvin monella tapaa, Arhinmäki kuittaa.
Arhinmäki totesi viime kesänä, etteivät valtiot maksa lainojaan koskaan pois. Muuta ei kohuun tarvittu.
Kanta on pysynyt samana.
– Eivät valtiot sinänsä koskaan maksa velkojaan pois. Ne vain maksavat vanhoja velkojaan ja ottavat uutta tilalle. Se on täysin normaali tilanne.
– Ceausescun Romania taisi olla ainoa maa, jolla ei ollut ollenkaan ulkomaan velkaa. Siinä ei käynyt hyvin kansalle eikä Ceausescullekaan.
Arhinmäki kokee, että ajatus tunnollisesta velanmaksusta on osa suomalaista DNA:ta.
– Meillä on selkäytimessä muisto siitä, että maksoimme epäreilut sotakorvaukset markalleen ja vielä etuajassa. Siitä on versonut koko hegemoninen talouspoliittinen ajattelu, että ”sotakorvaukset maksettiin perkele”.
Vasemmistoryhmyristä on selvää, ettei EU:n vakaus- ja kasvusopimus ole enää tätä päivää.
– Jokaisessa maailman maassa valtion velka kasvaa sekä absoluuttisesti että prosentuaalisesti – ja niin sen pitääkin olla. Valtiot ottavat vastaan iskuja ihmisten ja yritysten puolesta.
Suomen julkinen velka suhteessa bkt:hen nousi viime vuonna 70 prosenttiin ja kasvu jatkuu. Vuonna 2020 valtio otti uutta velkaa 18 miljardia euroa.
Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi tammikuun lopulla, että hallituksen pitäisi välittömästi laatia suunnitelma julkisen talouden sopeuttamiseksi. Lisäksi se kaipaili työllisyystoimia.
Arhinmäki kuitenkin tuijottaisi ennemmin budjetin tasapainoa kuin velkasuhdetta.
– Suomessa on inhorealistinen lähestymistapa, että aina pitää leikata. Pitäisi kuitenkin panostaa siihen, että syntyy uutta kasvua.
– Meillä on valtava hyvinvointivelka, joka on vain kasvanut koronakriisin aikana.
Suomenmaa haastattelee Ryhmyrit-juttusarjassaan kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.