Verohallinto: Korona-ajan helpotetuista maksujärjestelyistä kymmenien miljoonien veromenetykset

Korona-aikana poikkeuksellisesti ilman virkailijan harkintaa ja helpotetuin ehdoin veroille myönnetyt maksujärjestelyt aiheuttivat yhteiskunnalle arviolta 33 miljoonan euron veromenetykset, kertoo Verohallinto.

Helpotetuin ehdoin myönnetyillä verojen maksujärjestelyillä hallitus pyrki helpottamaan koronarajoitusten vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta. Verohallinto muun muassa laski maksujärjestelyn viivästyskorkoa ja antoi lyhennysvapaata maksujärjestelyn erien maksamiseen.

Huojennetut maksujärjestelyt eivät kuitenkaan estäneet yritysten konkursseja, vaan ainoastaan viivästyttivät niitä, ilmenee Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksestä.

Huojennetun maksujärjestelyn saaneiden yritysten taloudelliset tunnusluvut ja maksuvalmius olivat keskimäärin heikommat kuin muilla yrityksillä. Myös velkaantumisaste oli korkeampi ja kannattavuus heikompi.

Osa harmaan talouden toimijoista yritti hyödyntää huojennettua maksujärjestelyä pysyäkseen ennakkoperintärekisterissä ja välttyäkseen verovelkarekisteriin päätymiseltä.

Virkailijaharkinnan puuttuessa huojennetun maksujärjestelyn piiriin pääsi Verohallinnon mukaan ainakin yli 100 yritystä, jotka oli verotarkastuksen perusteella luokiteltu harmaan talouden toimijaksi.

– Selvityksessä havaittiin, että sellaiset yritykset, joilla riski harmaaseen talouteen oli korkea, hakeutuivat huojennettuun maksujärjestelyyn muita yrityksiä aktiivisemmin.

Nämä yritykset myös päätyivät konkurssiin useammin kuin matalan riskin yritykset, sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen tiedotteessa.

Selvitys osoitti myös, että vakavaraiset yritykset hyödynsivät huojennetun maksujärjestelyn poikkeuksellisen matalaa korkoa rahoituskeinona.

– Jo lainvalmisteluvaiheessa nousi esiin riski siitä, että alhaisen koron myötä maksujärjestely voi muodostua houkuttelevaksi rahoituskeinoksi sellaisille yrityksille, jotka eivät ole koronan vuoksi akuuteissa maksuvaikeuksissa eivätkä tarvitse verojen maksujärjestelyä. Selvitys osoittaa, että riski toteutui, ja moni vakavarainen yritys hyödynsi huojennettua maksujärjestelyä rahoituskeinona sen sijaan, että olisivat käyttäneet perinteisiä osakeyhtiöiden rahoitusvaihtoehtoja, Marttinen toteaa.

Marttisen mukaan selvitys osoittaa, että mahdollisissa tulevissa kriiseissä tulisi pyrkiä säilyttämään jonkinlainen harkintamekanismi ja tukitoimet kohdentaa tarkemmin.

– Ilman virkailijaharkintaa toteutetun huojennetun maksujärjestelyn aiheuttama taloudellinen riski valtiolle oli merkittävä. Selvityksen tulokset antavat tukea sille, että jatkossa vastaavia poikkeusoloja silmällä pitäen olisi tärkeää selvittää jo ennalta, minkälaisia vaihtoehtoja on kohdentaa tukitoimia mahdollisimman tarkasti. Näin yritykset eivät voisi käyttää järjestelmää perusteettomasti rahoituskeinona eivätkä harmaan talouden riskitoimijat voisi hyödyntää sitä.