Venäjän hyökkäys muutti Saksan suunnitelmat luopua kaikesta ydinvoimasta vuoden loppuun mennessä – myös hiilivoimaan turvaudutaan taas
Ydinvoimasta kiivaasti eroon pyrkinyt Saksa on joutunut Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin vuoksi harkitsemaan uudelleen ydinvoimasta luopumista.
Maan oli tarkoitus sulkea kolme jäljellä olevaa ydinvoimalaansa vuoden loppuun mennessä. Maanantaina maan talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck kertoi kuitenkin, että Saksa aikoo pitää kolmesta ydinvoimalasta kaksi edelleen käyttövalmiina ainakin ensi kevääseen saakka.
Hän vakuutti silti, ettei Saksa ole pyörtämässä päätöstään ydinvoimasta luopumisesta.
Habeckin ilmoitusta edelsi venäläisen Gazpromin ilmoitus siitä, että se jatkaa Nord Stream 1 -putkikaasun pihtaamista.
Poliittiseen talouteen ja Eurooppa-asioihin perehtynyt tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sanoo, että ydinvoimasta eroon pyrkiminen on ollut koko Saksan eliitin pitkäaikainen haave, jota etenkin maan sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat ajaneet.
Maa päätti luopua ydinvoimasta vuonna 2011 Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen. Samalla tavoite on johtanut riippuvuuteen venäläisestä energiasta, etenkin kaasusta.
– Saksa on sekä kotitalouksien että raskasteollisuuden osalta erittäin riippuvainen maakaasusta, Ronkainen sanoo.
Saksan talous etsii uusia keinoja venäläisen energian korvaamiseksi. Saksa on ilmoittanut aikovansa korvata kaiken energian tuonnin Venäjältä niinkin nopeasti kuin vuoteen 2024 mennessä. Vielä viime vuonna Venäjän osuus Saksan kaasuntuonnista oli noin 55 prosenttia. Kesäkuuhun mennessä osuus oli laskenut 26 prosenttiin.
Ronkaisen mukaan ydinvoimapolitiikka onkin muutoksessa.
– Nyt kun Venäjä-riippuvuudesta pyritään pääsemään irti, niin ydinvoima on siinä luontainen vaihtoehto, Ronkainen sanoo.
Ronkainen arvioi, että myös paine ydinvoiman käyttöön kasvaa ensi talvena kasvaa.
Myös kansalaisilta on näyttänyt löytyvän tukea ydinvoiman käytön jatkamiseen. Saksalaislehti Der Spiegelin teettämän kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia vastaajista tuki olemassa olevien ydinvoimaloiden käytön jatkamista ainakin ensi vuoteen asti. Reilu 40 prosenttia kannatti jopa uusien ydinvoimaloiden rakentamista.
Mitään suuria muutoksia ei silti välttämättä ole luvassa.
– Saksassa kun tapahtuu muutoksia, niin rummut eivät pärise, vaan kaikki muutokset ovat pienimuotoisia ja teknisiä. Tämäkin päätös perustuu ministeriöiden tekemiin stressitesteihin energiaturvallisuudesta, Ronkainen sanoo.
Yhtenä keinona venäläisestä kaasusta irtipääsyyn on esitetty myös hiilivoiman ja öljyn käytön lisäämistä.
Tämä on muodostanut ristiriitoja hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa. Saksan hallituskoalition hallitusohjelmasta suuren osan muodostavat ilmastonsuojelutoimet.
Hallinnon tavoitteena oli päästä irti muun muassa hiilen käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tavoite on edelleen voimassa, maa ilmoitti kesällä ottavansa hätätoimena käyttöön lisää hiilivoimaa. Toimenpiteisiin lukeutuvat jo suljettujen ydinvoimaloiden avaamiset uudelleen.
Tämä on ollut etenkin hallituksen vihreille kova paikka, ja vihreitä edustava talousministeri Habeck kuvasi päätöstä ”välttämättömäksi mutta kivuliaaksi”, kertoo Guardian.
Päätösten on pelätty vaikeuttavan Saksan pääsyä edes minimaalisimpiin ilmastotavoitteisiinsa – etenkin, jos energiapulan vuoksi hiiltä joudutaan käyttämään ensi talvena suuria määriä.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz on kuitenkin luvannut, että toimenpiteet ovat vain väliaikaisia.