Talouspolitiikan arviointineuvosto patistaa hallitusta suunnittelemaan sopeutustoimia – toteutus aloitettava ehkä jo ensi vuonna
Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että toimia julkisen talouden sopeuttamiseksi on alettava suunnitella pikimmiten, vaikka niiden toteuttamisen aika ei ole vielä tänä vuonna.
Arviointineuvosto pitää hallituksen vastausta koronakriisiin suurelta osin tarkoituksenmukaisena. Sen mukaan myös tälle vuodelle päätetyt tukitoimet muun muassa koronan hoitoon ovat olleet tilanteeseen sopivia. On kuitenkin tarpeen luoda uskottava suunnitelma liikkumavaran säilyttämiseksi myös elvytystoimien jälkeen, arviointineuvosto katsoo.
Arviointineuvoston mukaan hallituksen kyky nopeisiin toimiin pandemiashokin vaikutusten hallitsemiseksi perustui juuri liikkumavaraan.
– On pystytty rahoittamaan toimenpiteet matalin kustannuksin ja pienin taloudellisin negatiivisin vaikutuksin. Se perustuu siihen, että meillä on ollut finanssipoliittista liikkumavaraa. Mutta tämä täytyy turvata myös jatkossa, sanoo arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen.
Ratkaiseva kysymys toimien toteuttamisen aikataulussa on se, miten kauan pandemia kestää ja edellyttää vielä toimia talouden haittojen minimoimiseksi.
– Jos ennusteet tänä vuonna näyttävät siltä, että talous normalisoituu ensi vuonna ja kasvu lähtee käyntiin, niin silloin pitäisi nojata niihin ennusteisiin ja lähteä sitten pikkuhiljaa toteuttamaan 2022–23 niitä suunniteltuja sopeutustoimia, Vilmunen sanoo.
Arviointineuvosto on huolestunut useita vuosia jatkuneesta julkisen talouden rakenteellisesta alijäämäisyydestä, julkisen velan nopeasta kasvusta sekä paikallishallinnon kasvaneesta velasta.
Sen mukaan hallituksen laatima julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tiekartta on askel oikeaan suuntaan, mutta ei nimeä varsinaisia toimenpiteitä.
– Tarkemman suunnitelman viivästyminen voi vaarantaa julkisen talouden kehitysnäkymät, arviointineuvosto varoittaa.
Työllisyyden kasvu on keskeisessä osassa kestävyysvajeen pienentämiseksi, ja sen kohentamiseksi tarvitaan merkittäviä lisätoimia.
Hallituksen tähänastiset toimet saavat kaksijakoisen arvion. Neuvoston mukaan hallitus on tehnyt kiitettävän määrän työllisyyttä lisääviä toimia, jotka vahvistavat työllisyyttä pidemmän päälle. Yhtenä esimerkkinä tällaisista toimista arviointineuvosto nostaa esiin oppivelvollisuuden pidentämisen.
Arviointineuvosto kuitenkin huomauttaa, että joillain muilla talouspoliittisilla toimilla hallitus on todennäköisesti heikentänyt työllisyysnäkymiä.
– Ei liputeta pelkästään sen puolesta, että ollaan niin ja niin monta tuhatta työpaikkaa luotu, vaan pitää katsoa myöskin politiikan kokonaisuutta ja niitä toimenpiteitä, joilla on mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia työllisyyskehitykseen.
Yksi kysymysmerkki on, millä tavalla yksityinen kulutus toipuu pandemiasta piristämään taloutta. Vilmusen mukaan lyhyellä aikavälillä on oletettavasti purkautumassa patoutunutta kysyntää, mutta kysymys pidemmän päälle on, jääkö ihmisille ihon alle ajatus samantyyppisen kriisin mahdollisesta uusiutumisesta.
– Tällöin tietysti jossain mielessä varovaisuus saattaa lisääntyä ja pidemmän päälle voisi ajatella, että se tulee näkymään esimerkiksi säästämisen kasvuna.
Arviointineuvosto ottaa kantaa myös kotitalouksien velkaantumiseen. Se huomauttaa, että velat ovat kertyneet yhä pienemmälle osalle kotitalouksista.
Erityisinä huolenaiheina neuvosto nostaa esiin sen, että sekä kulutusluottojen että ylivelkaantuneiden kotitalouksien määrä on kasvanut.
Neuvosto katsoo, että asunto-osakeyhtiölainoilla rahoitettavan osuuden rajoittaminen ja lainoihin liittyvä verosääntely voisi olla ehdotettua tiukempaa. Se pitää myös henkilökohtaisen velkajärjestelyn uudistusta tärkeänä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.
Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua. Neuvostoon kuuluu viisi jäsentä.
Arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat professori Martin Ellison, professori Johanna Niemi, professori Jukka Pirttilä ja professori Jari Vainiomäki.