Varusnainen joutui marssilla upoksiin kymmeneksi minuutiksi ja hänen sydämensä pysähtyi – käräjäkäsittely alkaa
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa alkaa tänään käsittely turmasta, joka sattui Uudenmaan prikaatissa Raaseporin Dragsvikissä lokakuussa 2023.
Kyse oli rannikkojääkärien tasokokeesta eli niin kutsutusta barettimarssista. Kokeen loppuvaiheessa yhdeksän varusmiestä joutui veden varaan, kun heidät käskettiin poistumaan kuljetusveneestä.
Heistä yksi, tuolloin 19-vuotias varusnainen, oli veden alla noin kymmenen minuuttia. Hänen sydämensä pysähtyi, mutta hänet saatiin nostettua vedestä ja elvytettyä. Hän joutui onnettomuuden jälkeen sairaalahoitoon yli kahdeksi viikoksi.
Syyttäjän mukaan varusmiehet joutuivat tilanteessa liian syvään veteen. Harjoituksen johtajana toiminutta kapteeniluutnanttia ja harjoituksen rastinjohtajana toiminutta kersanttia syytetään palvelusrikoksesta, törkeästä vammantuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta. Syyttäjän mukaan he ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Tapausta tutki myös Onnettomuustutkintakeskus (Otkes). Sen mukaan onnettomuuden taustalla oli useita puutteita sekä suunnittelussa että toteutuksessa.
– Ehkä yllättävänä voi pitää Dragsvikin tapauksessa, miten moni asia oli mennyt vikaan, Otkesin johtaja Kurt Kokko sanoi selvityksen valmistuttua toukokuussa 2024.
Harjoitusrantaa oli vaihdettu keväällä 2023. Kun aiemmin harjoitus oli päättynyt pitkälle matalaan hiekkarantaan, uudella paikalla veden syvyys oli Otkesin selvityksen mukaan vähintään 1,8 metriä, minkä lisäksi pohjan kovan pintakerroksen alla oli noin metrin paksuinen pehmeä mutakerros ennen kovaa merenpohjaa.
Otkesin mukaan riskiarvio muutokselle oli jäänyt kokonaan tekemättä, vaan marssi toteutettiin vanhojen harjoitusten pohjalta tarkistamatta, soveltuivatko vanhat harjoituskäskyt uuteen harjoitukseen. Marssilla oli mukana myös varusmiehiä, jotka eivät olleet suorittaneet uimakoetta, vaikka niin ei ohjeiden mukaan olisi pitänyt olla.
Lisäksi samalla paikalla oli joutunut varusmiehiä upoksiin jo keväällä 2023, eikä siitä ollut tehty poikkeamailmoituksia. Otkesin Kokon mukaan oli koettu ”että se kuului harjoitukseen ja siitä piti selvitä”.
Otkesin selvityksessä tuli ilmi myös, että veden alle joutunut varusnainen oli ollut ennen turmaa onnettomuusrastin alkaessa niin uupunut, että muut ryhmän jäsenet olivat lähes joutuneet nostamaan hänet veneeseen.
Otkes huomioi, että vaikka barettimarssille osallistuminen on varusmiehille periaatteessa vapaaehtoista, käytännössä kaikki haluavat suorittaa sen. Ainoastaan marssin hyväksytysti suorittaneet saavat oikeuden käyttää rannikkojääkärien vihreää barettia ja heillä on joukko-osastossa korkeampia status kuin ilman barettia olevalla.
Otkesin mukaan yhteisön normit ja joukko-osastossa koettu erikoiskoulutuksen status luovat helposti painetta ylimääräiseen riskinottoon, mahdollisesti jopa omaa terveydentilaa piilotellen.
– Kuulemisissa tuli selväksi, että henkilöt taistelivat ja kamppailivat vedessä. Muutamien osalta voi sanoa, että jos joukossa ei olisi ollut hyvävoimaisia varusmiehiä, jotka auttoivat toisia, niin muutamalle olisi voinut käydä samalla tavalla kuin yhdelle nyt kävi, Kokko sanoi.