Varjobudjetit eduskunnan ruodittavina – Lintilä piikitteli opposition esityksiä: "Menolisäyksiä rahoitettu ei niin tarkalla laskennalla"
Kansanedustajat väittelevät oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista eduskunnan suuressa salissa.
Etenkin gallupjohdossa paistattelevien perussuomalaisten ja kokoomuksen julkaisemat varjobudjetit ovat herättäneet etukäteen kiinnostusta.
Budjettien perkaaminen keskiviikon istunnossa antaakin oppositiopuolueille mahdollisuuden esitellä niiden omia arvovalintoja ja painopisteitä.
Hallituksessa puolueet joutuvat yleensä tinkimään kannoistaan, mutta oppositiossa kompromisseja ei juuri tarvitse tehdä.
Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset haluasi leikata maahanmuuttoon ja kehitysapuun kuluvia valtion menoja.
– Kaikille viime vuosikymmenten hallituksille miljardit ovat olleet pikkurahoja, kun puhutaan maahanmuutosta tai maailmanparantamisesta. Samaan aikaan ollaan köyhiä ja kipeitä, jos puhe kääntyy vanhustenhuollon rahoittamiseen, opetukseen, teiden kunnossapitoon tai homekoulujen korjaamiseen, kansanedustaja Jani Mäkelä totesi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa.
Puolue peruisi hallituksen suunnitteleman polttoaineveron korotuksen, mikä vähentäisi valtion tuloja 250 miljoonaa euroa Antti Rinteen (sd.) hallituksen budjettiin verrattuna. Silti perussuomalaiset uskoo, että sen vaihtoehtobudjetti olisi 194 miljoonaa euroa ylijäämäinen verrattuna hallituksen budjettiin.
Rahaa perussuomalaiset säästäisi maahanmuuton vähentämisestä, sillä puolue muun muassa lopettaisi humanitaarisen maahanmuuton.
– Vastakkainasettelu on välttämätöntä, koska nämä asiat ovat vastakkain. Suomeen saapuva taloudellisesti ja sosiaalisesti haitallinen maahanmuutto tekee mahdottomaksi ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa ja työehtoja, hyvää palkkakehitystä, hyviä kouluja, tasa-arvoa tai yhteiskuntarauhaa – sitä tuttua hyvää Suomea, Mäkelä linjasi.
Kokoomuksen varjobudjetin fokus on puolestaan työllisyyden vahvistamisessa.
Pitkään hallituksessa yhtäjaksoisesti istunut puolue esitteli vaihtoehtobudjetin ensimmäisestä kertaa.
Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikkaa pitkin syksyä mätkinyt kokoomus on asettanut budjettinsa tavoitteeksi 60 000 lisätyöllistä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syytti hallitusta talouden synkkien ennusteiden sivuuttamisesta.
– Kokoomus on keväästä asti teitä tästä varoittanut. Ette ole uskoneet. Saman varoituksen ovat nyt antaneet lukemattomat ekonomistit, valtionvarainministeriön virkamiehet, komissio ja viimeksi eilen kansainvälinen valuuttarahasto. Ja sen minkä pitäisi viimeistään teidät herättää on se, etteivät suomalaiset usko teidän linjaanne. Mutta te ette välitä, vaan jatkatte lamaantuneen oloisina eteenpäin, kohti suurempia ongelmia.
Opposition varjobudjetteja kommentoinut valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) peräänkuulutti keskusteluun realismia.
Hänen mukaansa puolueet ovat rahoittaneet menolisäyksiään ”ei niin tarkalla laskennalla.”
Lintilä vakuutti, että uusien työllisyyskeinojen valmistelu etenee hallitusneuvotteluissa sovitun aikataulun mukaisesti.
Perussuomalaisten laskelmia Lintilä piti epäluotettavina.
– Perussuomalaiset ilmoittavat esityksensä pienentävän valtiontalouden alijäämää 194 miljoonaa euroa. Jos perussuomalaiset ovat kuitenkin tekemiensä esitysten takana, todellinen luku on jotain ihan muuta.
Lisäksi Lintilä piikitteli perussuomalaisia muutamista räikeimmistä laskuvirheistä.
Esimerkiksi omaishoidon tuen muuttaminen verovapaaksi aiheuttaisi valtiolle veromenetyksiä valtiovarainministeriön mukaan 70 miljoonaa euroa – ei 20 miljoonaa euroa.
– Perussuomalaiset leikkaisi yritystuista 100 miljoonaa euroa. Tosin edelleen tyylilleen uskollisena he eivät kerro, mistä leikkaus tehtäisiin.
Kokoomuksen esitystä miljardiluokan veronkevennyksistä Lintilä piti ajattelemattomana.
– Toistuvat kaikille tuloluokille kohdistuvat veronalennukset ovat julkisen talouden kestävyyden kannalta vastuuttomia.
Jos kokoomus saisi yksin päättää, se keventäisi palkansaajien ja eläkeläisten ansiotuloverotusta miljardilla eurolla.
Kokoomuksen esittämistä työllisyyskeinoista Lintilä kiitteli paikallisen sopimisen edistämistä ja työperäisen maahanmuuton edistämistä.