Varhaiskasvatusselvitys: Maksuja alennettava, kotihoidontukea lyhennettävä, esiopetus jo 5-vuotiaana
Varhaiskasvatuksen maksuja pitäisi edelleen alentaa ja kotihoidon tukea lyhentää vuodella, varhaiskasvatusta selvittänyt tutkijakolmikko esittää.
Selvityshenkilöt esittävät myös maksuttoman esiopetuksen ulottamista 5-vuotiaisiin.
Professori Kirsti Karilan, tutkimusjohtaja Tuomas Kososen ja varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallakasen esitykset koskevat varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, henkilöstörakennetta, -määriä ja pätevyyksiä sekä osaamisen kehittämistä.
Raportti luovutettiin torstaina opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.).
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on kuin huomisen peruskoulu-uudistus.
Sanni Grahn-Laasonen
Tutkimustieto ja ymmärrys varhaisten vuosien ja varhaiskasvatuksen merkityksestä on kasvanut niin kansainvälisesti kuin Suomessa.
– Varhaiskasvatuksen kehittäminen on kuin huomisen peruskoulu-uudistus; se vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee oppimisvalmiuksien kehittymistä jokaiselle, Grahn-Laasonen sanoo.
Suomalaisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on selkeästi alhaisempaa kuin muiden EU-jäsenmaiden ja muiden Pohjoismaiden.
Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste alle kolmivuotiaiden ryhmässä (27,9 %) jää selkeästi muita Pohjoismaita (Norja 54,7 %, Ruotsi 46,9 %) alemmalle tasolle.
3-5-vuotiaiden ryhmässä muissa Pohjoismaissa osallistumisasteet ovat 95 %:n vaiheilla, Suomessa 73,8 %.
Suomen osallistumisasteet jäävät Euroalueen ja OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Erityisesti pienituloisten perheiden tai vähän koulutettujen äitien lapset osallistuvat suhteellisesti vähiten varhaiskasvatukseen.
Selvityshenkilöt esittävät, että osallistumisasteen nostamiseksi maksuja alennettaisiin edelleen. Hallitus päätti puoliväliriihessä uusista maksualennuksista pienituloisille 1.1.2018 lukien.
Selvityshenkilöiden suositus olisi lieventää maksujen progressiota ja korottaa korkeimpia maksuja työn kannustimien parantamiseksi.
Kotihoidon tuen käyttö on erityisen suosittua ryhmissä, joissa lapset hyötyisivät aikaisemmasta varhaiskasvatukseen osallistumisesta.
Selvityshenkilöt
Kotihoidon tuen ja lasten hoitovapaa tulisi selvityshenkilöiden mielestä alentaa kahteen vuoteen tavoitteena varhaiskasvatukseen ja työhön osallistumisen kannustaminen. Nykyisin nämä päättyvät nuorimman lapsen täyttäessä kolme.
Kotihoidon tuen käyttö on erityisen suosittua ryhmissä, joissa lapset hyötyisivät aikaisemmasta varhaiskasvatukseen osallistumisesta, selvityshenkilöt arvioivat.
Kotihoidon tuen lyhentämisen seurauksena 5500 lasta siirtyisi varhaiskasvatuksen piiriin, yli 4000 äitiä lisää osallistuisi työelämään, vero- ja maksukertymä nousisi sekä tukeen käytettävät menot vähenisivät noin 130 miljoonalla eurolla.
Pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostettaisiin lisäämällä työelämän joustoja lapsiperhevaiheessa sekä toimeentulotukea ja asumistukea uudistamalla.
Selvityshenkilöt esittävät maksuttoman esiopetuksen ulottamista 5-vuotiaisiin.
Nykyään esiopetus on maksutonta 20 tuntia viikossa ja se on vuodesta 2015 alkaen ollut velvoittavaa kuusivuotiaille lapsille. Esiopetuksen ensimmäinen vuosi voisi olla vapaehtoinen ja toinen vuosi ennen oppivelvollisuusiän alkua velvoittava.
Selvityshenkilöt esittävät, että jokaisessa lapsiryhmässä pitäisi jatkossa olla yliopistollisen kasvatustieteen opinnot suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja. Lisäksi ryhmissä olisi varhaiskasvatuksen sosionomeja (amk-tutkinto) sekä lastenhoitajia (2. asteen tutkinto).
Varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittävän kasvatustieteiden kandidaatin tutkintojen tutkintomääriä yliopistoissa tulee kasvattaa asteittain, selvityshenkilöt esittävät.
Pitkän aikavälin suosituksena esitetään varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuuksien nostamista maisteritasolle sekä pysyvän täydennyskoulutusjärjestelmän kehittämistä varhaiskasvatukseen.