Vanhanen luovutti valiokunnan puheenjohtajuutensa päiväksi 16-vuotiaalle Minttu Kurjelle – Girls Takeover-tempaus tuo tyttöjen äänen kuuluviin

Ulkoasiainvaliokunta sai päiväksi uuden puheenjohtajan Tyttöjen päivän hengessä – ”Symbolinen tapa haastaa ihmisiä ajattelemaan tyttöjen asemaa”
Tyttöjen päivä

Aluksi kyllä jännitti, mutta hyvin se meni. Puheenvuoroja oli paljon ja asiantuntijoilla paljon asiaa. Kaiken kaikkiaan todella mukava kokemus, Minttu Kurki kuvaa päiväänsä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

16-vuotias Kurki tuli keskiviikkona Matti Vanhasen (kesk.) paikalle valiokunnan johtoon. Vanhanen ja Kurki osallistuivat Plan International-kehitystyöjärjestön Girls Takeover-tempaukseen, jossa tytöt ympäri maailman tulevat päiväksi päättäjien paikoille. Tempaus järjestetään torstaisen Tyttöjen päivän yhteydessä 60 eri maassa. Ulkoasiainvaliokunnan tempaus järjestettiin jo keskiviikkona.

– Girls Takeover löi itsensä Suomessa kunnolla läpi viime vuonna, kun pääministeri (Juha) Sipilä antoi päivänsä tempauksen käyttöön. Tämä on hyvä symbolinen tapa haastaa ihmisiä ajattelemaan tyttöjen ja ylipäänsä nuorten asemaa, Vanhanen arvioi.

Puheenjohtajan paikalta hetkeksi syrjään astuneen Vanhasen mielestä Kurki veti ulkoasiainvaliokunnan kokouksen läpi vallan erinomaisesti.

– Istuin siinä sivupenkillä seuraamassa ja Seppo Kääriäinenkin siitä vierestä minulle totesi, että kokous oli jämäkästi vedetty. Minttu osasi hyvin keskeyttääkin puhujia oikeissa kohdissa, Vanhanen kuvaa.

Valiokunnan johtamisen lisäksi Kurjen ja Vanhasen päivään kuului yhteisen blogin kirjoittaminen valiokunnan käsittelemästä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325:stä. Naiset, rauha ja turvallisuus-päätöslauselma keskittyy muun muassa naisten asemaan konflikteissa sekä rauhan ja turvallisuuden edistämiseen.

Lukiossa ensimmäistä vuottaan opiskelevalla Kurjella on aiempaakin kokemusta vaikuttamisen paikoilta. Hän osallistui Girls Takeoveriin jo edellisvuonna ”valtaamalla” Joensuun kaupunginjohtajan paikan.

Planin lastenhallituksessa Kurki on toiminut jo 11-vuotiaasta alkaen. Menossa on viides vuosi ja Kurki on tällä hetkellä lastenhallituksen pitkäaikaisin jäsen.

– Lastenhallituksen näkyvin tempaus on ehkä tämä Girls Takeover, mutta teemme paljon muutakin. Tapaamme nuoria eri tapahtumissa ja kerromme lasten oikeuksista, sekä tyttöjen oikeuksista ja asemasta. Olemme tehneet myös lukuisia ilmastotempauksia.

Minttu Kurki (oik.) valiokunnan johdossa. Pöydän ääressä valiokunnan jäsenet Pertti Salolainen (kok.) ja Matti Vanhanen. (Kuva: Jari Laukkanen)

Politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa Kurkea. Erityisen läheinen sektori on kehityspolitiikka ja muut globaalisti merkittävät asiat, kuten ilmastonmuutos ja tasa-arvokysymykset.

– Paljon hyvääkin kehitystä maailmalla on tapahtunut, vaikka paljon tehtävää vielä onkin. Esimerkiksi lapsiavioliitot on saatu vähentymään.

– Suomessa Girls Takeroveria saatetaan katsoa vähän kummeksuen, mutta maailmalla tämän kaltaiselle herättelylle on vielä suurempi tarve. Sukupuolet ovat monessa maassa edelleenkin todella roolittuneet, eikä tasa-arvosta ole tietoakaan, Kurki toteaa.

Vanhasen mukaan pitkällä aikavälillä on saavutettu jo paljon, mutta esimerkiksi koulutukseen pääsylle on vielä esteitä.

– Kun katsoo viime vuosikymmenten kehitystä, on se ollut hyvinkin tuloksekasta. Tytöt ja myös pojat ovat päässeet esimerkiksi kouluun yhä paremmin. Tekemistä on kuitenkin erityisesti sellaisissa maissa, joissa tyttöjen kouluttautumiselle on kulttuurisia esteitä.

Vanhasen mielestä kulttuurin lisäksi taloudellinen kehitys on avain tyttöjen oikeuksien paremmalle toteutumiselle.

– Esimerkiksi Kiinassa näkee selvästi sen, miten tasa-arvo on kehittynyt taloudellisen kasvun kyljessä. Jopa 700 miljoonaa kiinalaista eli aiemmin äärimmäisessä köyhyydessä, eikä tasa-arvosta ollut pahemmin tietoa. Kun talous kasvoi, tytötkin pääsivät kouluun ja nykyään Kiinassa myös yliopistokoulutus on kaikille avoimempaa.

Puhuttaessa nuorten osallistumisesta ja kiinnostuksesta yhteiskunnallisiin asioihin kotimaassa sekä Kurki että Vanhanen olisivat valmiita esimerkiksi laskemaan valtiollisten vaalien äänestysikärajan 16 ikävuoteen.

– Ainakin itse kokisin jo olevani valmis äänestämään. Paljon toki riippuu henkilöstä, miten kiinnostunut hän on. Jos kotona tai edes koulussa ei puhuta yhteiskunnallisista asioista tarpeeksi, voi olla, ettei äänestäminenkään jaksa kiinnostaa, Kurki pohtii.

– Jo varhaisemmassakin vaiheessa olisi hyvä opettaa yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita ja kannustaa kiinnostumaan, sillä 16-vuotiaana ajattelumallit voivat olla jo muotoutuneet sellaisiksi, ettei äänestäminen kiinnosta periaatteestakaan, Kurki arvioi.

Vanhanen kertoo päätyneensä kannattamaan äänestysikärajan laskua jo pääministeriaikanaan kymmenen vuotta sitten.

– 16-vuotiaana asutaan vielä kotikunnassa, jossa paikalliset palvelut, yhdistykset ja toiminnot, ehkä kunnallispoliitikotkin ovat lähellä ja tuttuja. Silloin on hyvä sauma saada myönteinen ensimmäinen äänestyskokemus. Muutama vuosi myöhemmin on saatettu muuttaa jo opiskelupaikkakunnalle, jossa asiat ja ihmiset eivät olekaan niin tuttuja.

Juttua täydennetty klo. 10.41 Kurjen ja Vanhasen yhteisen blogikirjoituksen osalta.