Valtiovarainministeriön virkamiehet: Maakunta- ja soteuudistukset ovat välttämättömiä kestävyysvajeen ratkaisemiseksi
Julkinen talous pitää saada puoli prosenttia ylijäämäiseksi seuraavan hallituskauden aikana, valtiovarainministeriön virkamiehet vaativat.
– Se edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista nopeavaikutteisin toimin yhteensä 2 miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä, eli 0,5 miljardia vuosittain, ylijohtaja Sami Yläoutinen sanoi virkamiespuheenvuoron julkistamistilaisuudessa 4. helmikuuta.
Virkamiesten viesti on selvä: valtiontaloudessa ei edelleenkään ole jakovaraa.
Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, teknologinen murros, korkea rakenteellinen työttömyys ja kestävyysvaje käyvät päälle. Vaikka takana on sadan vuoden menestystarina ja monta hyvää vuotta, talouden puskurit seuraavan taantuman varalle ovat edelleen ohuet, raportti varoittaa.
– Vuoteen 2008 verrattuna talouden puskurit ovat edelleen ohuet. Julkinen talous ei ole valmis kohtaamaan uutta taantumaa, Sami Yläoutinen tiivisti.
Uusien menojen rahoitus tulisikin kattaa menoja uudelleenkohdentamalla, eli leikkaamalla vanhoja menoja. Leikkaukset eivät saisi heikentää talouskasvun edellytyksiä.
Verojen kiristämistä ei suositella, mutta kestävyysvajeen vuoksi verotusta ei tulisi myöskään nettomääräisesti keventää.
– Verotusta voi kiristää vain hyvin rajallisesti, jotta ei heikennettäisi talouskasvua ja työllisyyttä. Kiristyksiä harkittaessa tulisi ottaa huomioon kansainvälinen verokilpailu sekä verotuksen vaikutukset työnteon ja yritystoiminnan kannustavuuteen, Yläoutinen sanoi.
Raportin mukaan vähiten haitallista olisi kohdistaa veronkorotukset kuluttamisen ja kiinteistöjen verotukseen. Verotuloja voidaan myös lisätä karsimalla tehottomia verotukia.
Kulutusverojen osuutta voidaan kasvattaa esimerkiksi korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja, ja ansiotulojen kireän marginaaliverotuksen lieventäminen kannustaisi osaamisen hankkimiseen ja purkaisi kannustimia muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi, raportti linjaa.
Rakenteita uudistamalla julkista taloutta pitäisi vahvistaa 2020-luvun loppuun mennessä kaiken kaikkiaan noin 5 miljardilla eurolla – tämä on mahdollista, jos maakunta- ja sote-uudistus hillitsee kustannusten kasvua tavoitellusti 3 mrd. eurolla.
– Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano ja jatkuvuus tulisi varmistaa seuraavalla hallituskaudella, jotta vastuu ikärakenteen heikentymisen aiheuttamista palvelujen kysynnän ja kustannusten kasvusta saadaan siirrettyä kuntia vahvemmille järjestäjille, virkamiehet painottavat.
Rakenteita uudistettaessa ei saisi syntyä päällekkäistä hallintoa. Valtioneuvoston kykyä ratkaista vaikeita poikkihallinnollisia ongelmia ja toteuttaa laaja-alaisia uudistushankkeita pitäisi parantaa.
– Keskeiseksi uhkasi nousee uudistuskyvyttömyys, Sami Yläoutinen sanoi.
EMU:n rakenteita tulisi kehittää siten, että yhden jäsenvaltion talouspoliittiset virheet eivät kaadu muiden maiden kannettavaksi.
Tuomas Saarenheimo
Työllisyysaste pitäisi saada pysyvästi nostettua 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Raportissa esitetäänkin monia työllisyyttä parantavia toimia.
– Olennaista on uudistaa sosiaaliturvan, verotuksen ja palvelujärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta, joka vaikuttaa muun muassa työnteon kannustimiin.
Vain perusasteen koulutuksen varassa olevien määrää tulisi vähentää ja työelämässä pysymisen aikaa pidentää, raportissa todetaan.
– Työvoimapolitiikan nykyiset resurssit pitäisi kohdistaa entistä vaikuttavammin, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia työuran aikana edistää ja asuntomarkkinoiden toimivuutta parantaa.
Väestön nopea ikääntyminen ja muuttoliike näkyvät kuntien eriytymiskehityksenä, virkamiehet toteavat. Metropolialueen kaupungit, kasvukeskukset, maaseudun taajamat ja taantuvat alueet ovat erilaisia: vahvuudet ja haasteet vaihtelevat.
– Kuntien eriytymisen takia on kehitettävä kuntarakenteita ja kuntien rahoitusta. Voidaan jopa harkita vaihtoehtoa, jossa tehtävät eivät olisi kaikille kunnille samanlaisia, alivaltiosihteeri Päivi Nerg totesi.
Raportin lähtökohta on, että Suomi on mukana EU:ssa ja euroalueessa, EMU:ssa.
– EMU:n rakenteita tulisi kehittää siten, että yhden jäsenvaltion talouspoliittiset virheet eivät kaadu muiden maiden kannettavaksi, alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo linjasi.
Lisäksi Suomen on oltava eturintamassa vaatimassa kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.