Suosituimpien puolueiden johto ei allekirjoita valtiovarainministeriön virkamiesten miljardiluokan madonlukuja

Neljän suosituimman puolueen johtajat eivät purematta niele valtiovarainministeriön virkamiesnäkemyksiä talouspolitiikan lähtökohdista. Tämä käy ilmi STT:n tekemästä haastattelukierroksesta.

Virkamiesraportissa listattiin maanantaina kahden miljardin sopeutustoimet ensi vaalikaudelle sekä viiden miljardin rakennetoimet 2020-luvun loppuun mennessä. Poliitikkojen pitäisi löytää rahat uusiin menoihin leikkaamalla nykyisistä menoista.

Viime eduskuntavaalien alla vastaava virkamiesarvio sähköisti talouspoliittisen keskustelun, ja niin voi odottaa käyvän nytkin. Tällä kertaa raportin tyylilaji ei ollut aivan yhtä tiukka kuin neljä vuotta sitten, mutta synkistelyä siinä riitti.

Julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot. Tämän niin sanotun kestävyysvajeen valtiovarainministeriö arvioi olevan 10 miljardia euroa.

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan julkisen talouden sopeutustarve riippuu tulevan hallitusohjelman ”kunnianhimoisuudesta”. Orpo ei ota vielä suoraa kantaa, pitääkö julkista taloutta vahvistaa säästöin tai veronkorotuksin kahdella miljardilla eurolla ensi vaalikaudella.

Käytännössä säästöjä tai veronkorotuksia on hänen mukaansa ensi vaalikaudella kuitenkin tulossa, sillä varat uusiin menokohteisiin pitää löytää tekemällä leikkauksia muualta budjetista.

– Suurin asia on väestön ikääntymisestä johtuva kulujen kasvu, jossa puhutaan sadoista miljoonista euroista vuosittain, Orpo sanoi.

Hän kertoo katsoneensa huolestuneena keskustan viikonloppuna tekemiä vaalilupauksia.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen katsoo, että virkamiesarviota nopeammalla työllisyysasteen nostamisella voitaisiin sekä välttää uudet sopeutustoimet että rahoittaa ensi vaalikauden uudet menotarpeet. Viikonloppuna keskusta lupasi 600 miljoonan euron panostusta perusturvaan sekä 400 miljoonaa lisää koulutus- ja tutkimusinvestointeihin.

Tuntuisi kuitenkin vaativan pientä ihmettä, että kaikki tämä on rahoitettavissa pelkästään työllisyystavoitteen kahden vuoden aikaistuksella. Kaikkonen kommentoi tavoitteen realistisuutta toteamalla, että työllisyysasteen nostaminen on keskeinen työkalu.

Virkamiesarvion mukaan työllisyysaste voisi nousta 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Keskusta haluaisi päästä vähintään tähän tavoitteeseen viimeistään 2023.

– Lähdemme siitä, että työllisyysaste pitää nostaa vähintään 75 prosenttiin jo tulevan vaalikauden aikana ja tällöin voimme välttää pitkien leikkauslistojen laatimisen, Kaikkonen sanoi.

SDP:n puheenjohtajaa sijaistava varapuheenjohtaja Sanna Marin sanoo, että virkamiesten luvut ovat suuntaa antavia.

– Aiomme antaa vaihtoehtomme ja esityksemme myös näihin liittyen, mutta en näe, että puolueet ikään kuin ottaisivat tämän valtiovarainministeriön raportin suoraan omaksi pohjakseen, Marin sanoi.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto pitää virkamiesraporttia kainona muistutuksena siitä, että ”puolueet eivät lupaisi viittä hyvää ja kymmentä kaunista vaalien alla”. Haavisto pitää kuitenkin tärkeänä, että viime kädessä päätökset ovat poliitikkojen käsissä.

– Tämä on aina sellainen herkkä kysymys, kuinka pitkälle politiikkaa ja edes talouskysymyksiä voi virkamiespuolella linjata ohi poliittisen päätöksenteon.