Valko-Venäjän oppositiojohtaja: Putinista riippuvainen Lukashenka vain pahentanut kansalaisten sortoa
Valko-Venäjän tilanne on huonontunut merkittävästi vuoden aikana, sanoi tiistaina Suomessa vieraillut Valko-Venäjän oppositiojohtaja ja maan vuoden 2020 presidentinvaalien tosiasiallisena voittajana pidetty Svjatlana Tsihanouskaja.
Hänen mukaansa poliittisten vankien määrä on tuplaantunut ja Valko-Venäjän itsenäisyys on uhattuna, kun se on antanut Venäjän käyttää maaperäänsä hyökkäyksessä Ukrainaan.
– Ukrainan sodasta tuli Valko-Venäjän kriisin jatke. (Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja) Aljaksandr Lukashenka on tuhonnut kansalaisyhteiskunnan ja raivannut samalla tilaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin sodalle, hän sanoi puhuessaan Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä tilaisuudessa eduskunnassa.
– Juuriongelma on sama: Venäjä, joka ei hyväksy Ukrainan ja Valko-Venäjän olevan itsenäisiä valtioita — Putin halusi tehdä Ukrainasta samanlaisen valtion kuin Valko-Venäjästä: Venäjästä taloudellisesti ja poliittisesti riippuvaisen diktatuurin, hän lisäsi.
Tsihanouskajan mukaan kansalaisyhteiskunnan sorto maassa on vain pahentunut Ukrainan sodan alettua.
– Poliittiset vangit eivät saa tavata sukulaisiaan tai puhua toisilleen, heitä kidutetaan, heitä lyödään, he eivät saa vastaanottaa ruokalähetyksiä tai kirjeitä, hän kuvasi.
Valko-Venäjä on sallinut Venäjän käyttää maaperäänsä hyökkäykseen Ukrainaan, mutta omia joukkojaan se ei ole Ukrainaan lähettänyt.
Se olisi Lukashenkalle poliittinen itsemurha, jonka hän myös itse ymmärtää, Tsihanouskaja sanoo. Hänen mukaansa selkeä enemmistö valkovenäläisistä vastustaa sotaa Ukrainassa.
– Valkovenäläiset sotilaat eivät ikinä liittyisi sotaan Venäjän armeijan kanssa.
Valkovenäläiset ovatkin osoittaneet kapinointia Lukashenkan päätöstä vastaan. Valkovenäläisiä on kyllä lähtenyt sotimaan Ukrainaan, mutta ei Venäjän, vaan Ukrainan puolelle.
Lisäksi valkovenäläiset vapaaehtoiset jakavat tietoja venäläisten joukkojen liikkeistä. Valkovenäläiset ovat myös estäneet venäläisten joukkojen etenemistä sabotoimalla esimerkiksi rautateitä.
– Suurin riski sotilaiden lähettämiselle Ukrainaan oli sodan alussa, kun Venäjä saavutti pieniä voittoja sodassa. Nyt kun on käynyt selväksi, että Venäjän sota on epäonnistunut, Lukashenka ei halua olla osa sitä, Tsihanouskaja sanoi.
Lukashenka nojaa kuitenkin pitkälti Putinilta saatuun tukeen, ja hänen riippuvuutensa Putinista on vain lisääntynyt.
Tsihanouskajan mukaan Venäjä vaikuttaa niin Valko-Venäjän talouteen kuin sotilaallisiin toimiin. Lukashenka taas kontrolloi ainoastaan sitä, miten paljon valkovenäläisiä sorretaan.
– Ukrainan ja Valko-Venäjän kohtalot ovat kietoutuneet toisiinsa, Tsihanouskaja arvioi.
Tsihanouskaja nostikin esille myös Suomen taistelun Neuvostoliittoa vastaan talvi- ja jatkosodassa.
– Neuvostoliitto ei odottanut niin kovaa vastusta. Suomalaiset yllättivät koko maailman sodassaan. Se taistelu on inspiroinut myös ukrainalaisia ja valkovenäläisiä.
– Suomi osoitti, että yhdistyneitä ihmisiä ei voi voittaa.