Uutisanalyysi: Siirtolaiskysymys paljastaa ihanteiden alta EU:n epäyhtenäisyyden

EU-huippukokoukselta ei kannata odottaa merkittäviä ratkaisuja turvapaikkapolitiikkaan, toimittaja Liina Tiusanen kirjoittaa analyysissään
Analyysi

Huomenna alkavassa EU-huippukokouksessa jäsenmaiden johtajien on tarkoitus etsiä yhteistä linjaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan.

Julkisessa keskustelussa risteilevät samaan aikaan inhimillinen hätä, taloudelliset vaikutukset, kulttuuri ja uskonto, sota ja suurvaltapolitiikka, ja ilmastonmuutoksen kaltaiset maailmanlaajuiset ilmiöt.

Harvalla taholla on esittää helppoja ratkaisuja monimutkaisiin kysymyksiin.

Jäsenmaiden risteävät intressit ja poliittiset ristiriidat tekevät tilanteesta erityisen kinkkisen. 

Vuonna 2015 alkanut pakolaisaalto jätti jälkensä EU-maihin ja niiden poliittiseen ilmapiiriin.

Yhteistä taakanjakojärjestelmää ei ole saatu yrityksista huolimatta toimimaan.

Italia on kantanut suurimman vastuun siirtolaisten vastaanottamisessa. Nyt sen mitta on alkanut tulla täyteen.

Maa kieltäytyi vastikään vastaanottamasta alusta, jolla oli kyydissään yli 200 Välimereltä pelastettua siirtolaista. Linjasta on muodostumassa pysyvä.   

Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on ollut verrattain pieni, mutta mittakaava kuitenkin historiallisen suuri. 

Maahanmuuttokriittiset ja jopa äärioikeistolaiset voimat ovat nousseet meillä ja muualla.

Saksan liitokansleri Angela Merkelillä on joutunut maansa sisäministeri Horst Seehoferin painostuksen kohteeksi.

Seehofer haluaa käännyttää Saksan turvapaikanhakijat suoraan rajalta, ellei eurooppalaista ratkaisua pian synny.

Sisäministeri ulostulojen yhtenä tarkoituksena on haastaa nationalistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue.

Muuallakin kuin Saksassa on halua lähteä itsenäisten ratkaisujen tielle.

Toisaalta monessa maassa on omasta takaa vain vähän turvapaikanhakijoita.

Aamulehden (26.6.) haastattelema ajatuspaja ESI:n puheenjohtaja Gerald Knaus arvioi, että se vähentää useiden EU-maiden kiinnostusta yhteisiin ratkaisuihin.

Huippukokouksessa tullaan keskustelemaan niin kutsutuista maihinnousukeskuksista.

Ajatuksena on koota mereltä pelastetut ihmiset tiettyihin paikkoihin Välimeren etelärannikolle. Heidän tilanteensa käytäisiin läpi ja turvapaikkaa tarvitseville avautuisi turvallisempi tie Eurooppaan.

Tarkkoja suunnitelmia ei vielä ole tiedossa.

Suomen EU-ministerivaliokunta päätti tiistaina, että Suomi kannattaa maihinnousukeskusten selvittämistä.

Ihmisoikeuksista ja inhimillisyydestä huolta kantavalle taholle on tarvetta samalla kun prosesseja tehostetaan.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on mukana selvittämässä maihinnousukeskusten käytännön toteutusta.

Ihmisoikeuksista ja inhimillisyydestä huolta kantavalle taholle on tarvetta samalla kun prosesseja tehostetaan.

Hengenvaaralliset matkat salakujettajien kyydissä ja pahimmillaan vuosien mittaisiksi venyvät käsittelyt eivät ole kohtuullisia.  

Turvapaikkahakemusten käsittelyprosessit ovat toimineet vaihetelevasti ja niihin on liittynyt epäilyksiä ja epäselvyyksiä eri puolilla Eurooppaa.

Odotukset huippukokouksen suhteen eivät ole korkealla. 

Viime ajat ovat paljastaneet, että EU on edelleen ennen muuta itsenäisten valtioiden liitto. Intressit ovat monin paikoin ristiriitaiset ja omasta edunvalvonnasta ei kovin helposti höllätä yhteisen edun nimissä.

Jo EU:n tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, että siirtolaiskysymyksessä löydettäisiin yhteinen ratkaisu. 

Kyseessä on nimenomaan sellainen yksittäisiä jäsenvaltioita suurempi kysymys, jonka ratkaisemisessa unionin yhteisille toimille olisi aitoa tarvetta.