Uusi valtakunnansovittelija kuvailee sovittelijan toimistoa pettymysten bulevardiksi: "Palkintojen metsästykseen ei kannata lähteä"
Valtakunnansovittelijana viime maanantaina aloittanut Anu Sajavaara kuvailee valtakunnansovittelijan toimistoa Helsingin Bulevardilla pettymysten bulevardiksi.
Tällä hän viittaa siihen, että sovittelijan toimistosta tulee niukkaa linjaa, jos työmarkkinaosapuolet haluavat sovittelijan kautta löytää ratkaisuita.
Hän ei tässä vaiheessa suostu ennakoimaan tulevia palkkojen korotuksia, sillä hän toivoo, että työmarkkinaosapuolet ensisijaisesti itse löytävät tason, millä ratkaisuja syntyy.
– Tämä on todella boulevard of broken dreams. Jos tänne lähdetään testailemaan, että kuinka paljon irtoaa, niin niukkaa linjaa tulee. Palkintojen metsästykseen ei kannata lähteä, hän sanoo.
Sajavaaran mukaan on yleensä parempi, että sopijaosapuolet itse neuvottelevat.
Hän toivoo, että näkisi vielä nykyäänkin enemmän sitä, että osapuolilla olisi sellaista omanarvontuntoa, että asiat hoidetaan omin voimin. Hänen mukaansa nyt aika helposti huudetaan apua.
– Toki autamme ja mielellämme autamme ja keskustelemme, mutta joka tapauksessa liittotason sopimuskumppaneilla on paras tietoa siitä alan tilanteesta ja alan haasteista. Me voimme vain raapaista niitä täällä, kun käymme muutaman viikon ajan keskusteluita, hän sanoo.
Sajavaara tulee työnantajaleiristä, ja viimeksi hän on toiminut Palvelualojen työnantajat Paltan neuvottelujohtajana.
Sajavaara sanoo, että kunta-alalle kesäkuussa saatu neuvottelutulos tuo haasteita yksityiselle sektorille sekä vientisektorille.
Kunta-alan sopimuksessa on kytkös siihen, mitä yksityisellä sektorilla tapahtuu, mutta samaan aikaan julkiselle sektorille neuvoteltiin normaaleja sopimuskorotuksia suuremmat korotukset.
– Yksityisen sektorin neuvottelijat parahtavat, että hekö tässä nyt neuvottelevat sitten julkisen sektorin tulevia ratkaisuita, Sajavaara sanoo.
Kesäkuun alussa kunta-alan työehdoista sovittiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Kunta-alan työntekijöille sovittiin 46 euron tai vähintään 2 prosentin yleiskorotus. Sopimuskauden toisen ja kolmannen vuoden palkankorotukset ovat vähintään 1,9 prosenttia vuodessa riippumatta siitä, mitä vientialoilla ja teollisuudessa sovitaan.
Jos näillä aloilla päätetään korkeammista korotuksista, erotus heijastetaan ammattiliitto JHL:n mukaan myös kunta-alan palkkaratkaisuun.
Kunta-alalle sovittiin myös vuosille 2023–2027 viisivuotinen palkkaohjelma, jonka myötä palkat nousevat viiden vuoden aikana normaalien sopimuskorotusten lisäksi.
Sajavaara sanoo, että kun työehtosopimuksia tehdään tulevaisuutta varten, sopimuksia on huomattavasti helpompi tehdä, jos näkymä on kirkas. Nyt niin ei ole, sillä epävarmuutta tuo muun muassa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, korona ja Taiwanin sekä Kiinan tilanne.
– Jos ei tiedetä yhtään, mitä tulee tapahtumaan, yksi sellainen tuhannen taalan kysymys on, että miten voimme työehtosopimusten sisälle rakentaa reagointimekanismeja, kun yllättäviä asioita tapahtuu, hän sanoo.
Hän lisää, että alojen sisälläkin on paljon vaihtelua, esimerkiksi koronapandemian aikana vähittäiskaupalla meni hyvin, mutta osalla erikoisliikkeistä meni todella huonosti.