Uusi havainto neuvoloissa: Moni yllättyy, kun vauva-arki onkin niin sitovaa

Syntyvyys

Yleisin syy lapsitoiveiden epäröinnille on vanhempana jaksaminen, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore kyselytutkimus. Se paljasti, että vanhemmilla uupumuksen tunteet ovat tavallisia ja lisää lapsia haluavien osuus on etenkin tästä syystä laskenut.

Ilmiö näkyy myös Helsingin neuvoloissa, kertoo asiantuntijaterveydenhoitaja Nina Kivilaakso.

– Vauvavuonna perheillä on usein paljon epävarmuutta ja huolta, ja vanhemmuuteen tarvitaan tukea, hän sanoo.

Vanhempien huolet liittyvät usein vauvan nukkumiseen, itkuisuuteen, imetykseen ja siihen, että vauvan hoito on hyvin intensiivistä, Kivilaakso kertoo.

Hän sanoo monien yllättyvän siitä, kuinka sitovaa vauva-arki on.

– Alkuunhan se on paljon sitä, että vauvaa syötetään, hoivataan ja pidetään sylissä, eikä vauva viihdykään yksin. Se tulee monille yllätyksenä, Kivilaakso toteaa.

– Elämä on ehkä ennen ollut itsenäistä ja sitten siinä on se toinen, josta huolehditaan, ja se viekin paljon aikaa.

Kivilaakso näkee nykytilanteessa muutosta entiseen. Syntyvyyden lasku on kenties aiheuttanut sen, ettei monilla ole lähipiirissä vauvaperheitä, joiden kautta vauva-arki olisi tullut tutuksi.

– Ihan varmasti tämä vaikuttaa. Helsingin alueella näkyy, että perheet ovat myös aika yksin, kun omaiset asuvat muualla. 

Kivilaakson mukaan tukiverkkojen puutteeseen vaikuttaa muuttoliikkeen lisäksi myös se, että lapsia saadaan entistä vanhempana. Silloin myös lapsen isovanhemmat voivat olla jo iäkkäitä.

– Helsingissä on se ihana ilo ja etu, että lapsiperheiden kotipalvelu on muuttunut maksuttomaksi.

Perheiden valmentaminen vauva-arkeen alkaa neuvolassa jo raskausaikana, Kivilaakso kertoo.

– Olemme kehittäneet muun muassa perhevalmennuksia siihen suuntaan, että tarjoamme tuleville vanhemmille realistista tietoa vauva-arjesta, jotta se ei tulisi niin yllätyksenä.

Kivilaakso sanoo tämän tarkoittavan puhumista esimerkiksi siitä, että vauvantahtinen ruokinta voi tarkoittaa 8–12 imetyskertaa vuorokaudessa.

– Imetys saatetaan kokea tosi sitovana, imetyksen erityisasiantuntijana toimiva Kivilaakso kertoo.

Hän muistuttaa vanhempia silloin siitä, että imetyksen sitovin vaihe on ohimenevä. Vauvan kasvaessa imetyskerrat lyhenevät ja lapsi alkaa viihtyä muuallakin kuin vanhemman sylissä.

– Keskustelemme paljon vanhempien kanssa siitä, miten on biologisesti ja fysiologisesti perusteltua, että pieni vauva on aluksi tiiviisti vanhemman iholla, sylissä ja lähellä, Kivilaakso kuvaa.

Hän sanoo ensisynnyttäjien usein ihmettelevän, miten he ehtivät tehdä mitään muuta kuin syöttää tai hoitaa vauvaa.

– Sitten puhutaan standardien laskemisesta, tukiverkkojen hyödyntämisestä ja siitä, ettei esimerkiksi kodin ei tarvitse olla aina niin tip top.

Jaksamisen lisäksi perheen taloudellinen tilanne, perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittaminen, vaikeat synnytyskokemukset sekä ilmastonmuutos ja maailman tila mainittiin THL:n kyselyssä merkittävinä syinä sille, miksi lapsia ei haluta lisää.

Viime vuonna lapsen saaneista vanhemmista vain 44 prosenttia toivoi lisää lapsia. Esikoisen saaneiden vastaajien keskuudessa osuus oli 67 prosenttia, mikä on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2020 kyselyssä.

Nina Kivilaakso on nähnyt vanhempien epävarmuuden lisääntyvän, jos esikoisvauvan kohdalla raskaus, synnytys tai vauva-aika ovat olleet vaikeita.

– Olisiko seuraavan lapsen kanssa yhtä vaikeaa tai jopa vaikeampaa, näitä asioita vanhemmat punnitsevat aika tarkkaan.

Helsingin 20 neuvolassa asioi lähes 6000 odottajaa ja yli 43 000 lasta perheineen.

Kivilaakso haluaa rohkaista vanhempia esimerkiksi perhekerhoihin ja leikkipuistotoimintaan.

– Siellä saa arvokasta vertaistukea, ja se usein vahvistaa omaa vanhempana pärjäämisen kokemusta.

Kivilaakson mukaan vanhempien hämmennystä ja uupumusta voi lisätä myös se, että tietoa ja ohjeita on saatavilla eri kanavista enemmän kuin koskaan. Myös runsas sosiaalisen median käyttö voi lisätä vanhemman paineita.

Kivilaakso korostaakin, että vanhemman ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että tarjoaa lapselle rakkautta, huolenpitoa ja turvaa.

Kivilaakso on huomannut, että monet vanhemmat asettavat kriteerinsä hyvin korkealle.

Elämä on kenties suunniteltu siten, että ennen lasta tulevat opinnot, vakituinen työ ja oma asunto. Raskaus- ja pikkulapsiaika eivät sitten välttämättä menekään suunnitelmien mukaan.

– Niihin liittyy paljon epävarmuuden sietämistä ja sitä, että itselleen tulisi olla armollinen.

Kivilaakso haluaa neuvolasta jokaiselle vanhemmalle paikan, jossa epävarmuudet ja avuntarpeen voi sanoa ääneen kaikenlaisissa tilanteissa.

– Perheen on helpompi ottaa mietityttäviä asioita puheeksi, kun tuttu ja turvallinen ammattilainen on kulkenut rinnalla ensikäynnistä lähtien, hän toteaa.