Uudenvuoden juhlinnan synkempi puoli: Ensimmäinen silmävamma hoidettiin jo Husissa – silmämuna repesi ilmapommista
Uudenvuoden ensimmäinen silmävamma hoidettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) silmätautien klinikalla torstai-iltana.
Husin tiedotteen mukaan vamman oli saanut alle 30-vuotias henkilö, joka oli sytyttänyt maassa Kunkkutykki Big -nimisen ilmapommin.
Ilotulite oli Husin mukaan lauennut sytyttämisen yhteydessä ja osunut henkilöä toiseen silmään. Osuma aiheutti hänelle palovammoja, ruhjehaavoja, repeämän silmämunaan ja silmäkuopan luiden murtumia. Vammoja saaneella henkilöllä ei ollut suojalaseja.
Ylilääkäri Tero Kivelä Husin silmätautien klinikalta kertoo STT:lle, että henkilö leikattiin torstaina päivystyksessä. Kivelä arvioi, että vamma tulee varmuudella vaatimaan lisää leikkaustoimenpiteitä.
– Vasta pidemmän ajan kuluttua voidaan arvioida, mille tasolle näkö silmässä palautuu, Kivelä sanoo.
– Tällaisissa ilotulitteiden aiheuttamissa vaikeissa silmävammoissa hoito voi kestää puolesta vuodesta vuoteen tai joskus jopa pidempään.
Kivelän mukaan ehdoton ykköskeino välttää silmävammoja on käyttää ilotulitteiden kanssa suojalaseja.
– Valtakunnallisesti tilastoiduista (ilotulitteiden aiheuttamista) onnettomuuksista alle kymmenesosa tapahtuu niille, jotka käyttävät suojalaseja, Kivelä sanoo.
– Kyselytutkimusten perusteella tiedetään, että noin 90 prosenttia ilotulitteiden ampujista käyttääkin suojalaseja. Vammautumisen todennäköisyys ilman suojalaseja on siis tavattoman suuri.
Lisäksi valtakunnallisella tasolla ilotulitevammoista vajaa puolet aiheutuu katsojille. Myös heidän olisi syytä käyttää suojalaseja, Kivelä neuvoo.
– Jos ilotulitusta katsoo ikkunalasin ulkopuolelta, suojalaseja olisi hyvin tärkeää käyttää.
– Tiettävästi kukaan ei ole vammautunut seurattuaan ilotulitteen ampumista ikkunan takaa.
Husissa on tilastoitu kattavasti ilotulitteiden aiheuttamia silmävammoja vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2010 voimaan astunut uusi laki on Kivelän mukaan ollut vedenjakaja. Tuolloin Suomessa kiellettiin ilotulitteet, jotka olivat siihen asti aiheuttaneet eniten vammoja.
– Ennen vuotta 2010 Husin sairaaloissa hoidettiin keskimäärin 11 uudenvuoden silmävammaa vuosittain, Kivelä sanoo.
– Tämän jälkeen vammoja on vuosittain hoidettu neljästä viiteen. Vuotuista vaihtelua on kahdesta vammasta vajaaseen kymmeneen.
Vuotuiseen heittelyyn vaikuttaa Kivelän mukaan muun muassa sää ja lumen määrä. Ilotulitteiden maahantuojilta on kuultu viestiä, että sateisella ja tuulisella säällä tulitteet käyvät huonommin kaupaksi.
– Lumitilanne taas vaikuttaa sikäli vammoihin, että hyvillä hangilla ilotulitteet on helpompi saada tuettua lumeen, Kivelä sanoo.
– Jos lunta on hyvin vähän, ihmiset käyttävät erilaisia pulloja, jotka voivat kaatua raketin lähtiessä liikkeelle.
Yksi keino välttää vammojen syntymistä olisikin tukea ilotulitteet laukaisutelineeseen, joka on suunniteltu rakettien ampumista varten, Kivelä huomauttaa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on koonnut verkkosivuilleen kattavat ohjeet, miten ilotulitteita käytetään turvallisesti.
Tukesin mukaan ilotulitteen sytyttäjän olisi esimerkiksi hyvä käyttää suojalasien lisäksi sytytyspuikkoa. Ilotulitteiden ampumista asutusalueiden keskellä tulisi välttää.
Ilotulitteiden ampuminen on Suomessa lain mukaan sallittua uudenvuoden aattona iltakuudesta uudenvuoden yöhön kello kahteen saakka.
Muina aikoina ilotulitteiden käytöstä pitää tehdä ilmoitus pelastusviranomaiselle.