Useamman maakunnan vaalipiireissä äänet valuvat oman alueen ehdokkaalle
Eduskuntavaalien alla moni keskustaehdokas joutuu pohtimaan, kuinka laajalla alueella kampanjaa kannattaa käydä. Keskustapiirien rajat eivät noudattele vaalipiirien rajoja: yhden vaalipiirin sisällä voi olla montakin keskustapiiriä.
Suomenmaan soittokierros useille keskustapiirien toiminnanjohtajille paljastaa, että rajat ovat edelleen yllättävän selvät. Ehdokkaat keräävät äänensä pääosin omasta maakunnasta, joten kampanjointikin keskitetään sinne.
– Totta kai me pelaamme omaan päin. Korostamme omia ehdokkaita, vaikka annamme näkyvyyden muillekin vaalipiirin keskustalaisille, sanoo Kainuun piirin toiminnanjohtaja Lyyli Pokela.
Kainuu kuuluu Oulun vaalipiiriin. Kainuulaiset ovat tyypillisesti keskittäneet äänensä omille ehdokkailleen. Tällä hetkellä eduskunnassa istuu kaksi keskustalaista kainuulaisedustajaa.
– Keskittämistä tehdään muillakin vaalipiirin alueilla, vaikkei niissä olekaan omaa keskustapiiriä. Se kertoo siitä, että paikallisidentiteetillä on edelleen tärkeä merkitys ihmisille, Pokela arvioi.
Savo-Karjalan vaalipiiri toimi ensimmäistä kertaa yhtenäisenä viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015. Alueella vaikuttaa kaksi keskustapiiriä: Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.
Pohjois-Karjalan keskustapiirin toiminnanjohtajan Antti Variksen mukaan vuoden 2015 vaaleissa keskustapiirien rajat olivat selvät. Oman maakunnan ulkopuolelle ei juuri menty. Äänetkään eivät juuri maakuntarajoja ylittäneet.
Nyt tilanne on hieman toinen. Varis näkee kampanjointialueiden laajentuneen.
– Riippuu toki paljon ehdokkaasta. Toiset keskittävät kampanjoinnin vain omalle alueelleen, toiset koko vaalipiiriin. En näe mitään syytä, etteivätkö äänet voisi etenkin keskustapiirien reuna-alueilla liikkua suuntaan jos toiseenkin.
Iso ongelma koko vaalipiirin alueella kampanjoinnissa on kuitenkin raha.
Variksen mukaan kulut saattavat helposti jopa tuplaantua, jos ehdokas haluaa mainoksen molempien alueiden maakuntalehtiin.
– Meillä on hyvin vähän sellaisia kampanja-alustoja, jotka saavuttaisivat kerralla koko vaalipiirin ihmiset. Jos sellaisia olisi, ääniä siirtyisi varmasti paljon enemmän.
Vaasan vaalipiirissä rajat eivät vaikuta olevan niin selvät, mutta keskeinen merkitys maakunta- ja keskustapiirirajoilla silti on.
Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Jirka Hakalan mukaan kampanjointia tehdään yhdessä vaalipiirien yli ja ääniäkin ropisee sieltä ja täältä.
– Isolle osalle äänestäjistä oman alueen ehdokas on silti edelleen tärkeä. Kyllä ehdokkaatkin sen tietävät, että potentiaalisimmat äänestäjät saadaan helpoiten oman maakunnan alueelta, Hakala muotoilee.
Pelkästään omalle alueelle keskittymiseen ei Hakalan mukaan ole kuitenkaan varaa, sillä muualta tulevilla äänillä on lopputuloksen kannalta merkittävä rooli.
Hyvin samantyylinen tilanne on Hämeen vaalipiirin alueella. Päijät-Hämeen toiminnanjohtajan Jukka Sällisen mukaan kampanjointia tehdään aidosti koko vaalipiirissä.
– Ihan vasta meillä oli markkinatoritapahtuma Lahdessa, ja Etelä-Hämeen piirin ehdokkaistakin suurin osa oli paikalla.
Äänet kuitenkin tuppaavat tulemaan ehdokkaan kotiseudun perusteella. Huomiotta sitä ei voi kampanjoinnissakaan jättää.
– Onhan se tietenkin myös iso haaste lähteä kampanjoimaan toisen keskustapiirin laidalle, kun välimatkat ovat niin pitkät, Sällinen pohtii.
Selvä poikkeus vaikuttaa olevan Lapin vaalipiiri, jossa kahden keskustapiirin rajat eivät ole niin selvät.
Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajan Kai Puron mukaan jo pelkästään keskustapiirien välimatkat ovat niin pitkiä, että äänien kasautuminen oman piirin ehdokkaille ei toimi.
– Ennemminkin äänet keskittyvät seutukuntien kuin piirien mukaan. Paljon ratkaisee myös ehdokkaan profiiili. Jos tietyllä alueella on sote-asiat pinnalla, sote-asioita esillä pitävän ehdokkaan kannattaa keskittää kampanjaansa sinne.
Puron mukaan ehdokkaat kiertelevät omissa kampanjoissaan ympäri Lappia. Molemmilla piireillä on paljon yhteisiä tilaisuuksia.
Kaikki toiminnanjohtajat vakuuttavat, että yhteistyö samassa vaalipiirissä toimivien keskustapiirien kanssa toimii hyvin.
Yhteistyötä tehdään niin kampanjoinnissa, koulutuksissa kuin tilaisuuksien järjestämisessä. Meininki on ollut hyvähenkistä, ainakin toiminnanjohtajien kesken.
– Tuskin kukaan muukaan on siitä pahastunut, että ehdokkaat ovat tulleet toisen piirin alueelle kampanjoimaan. Päinvastoin, isommasta porukasta saa voimaa, Antti Varis summaa.
Toinen toiminnanjohtaja koetaan usein myös hyväksi keskustelukumppaniksi, jonka kanssa voi pohtia toimintatapoja ja suunnitella ideoita. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin.
– Paljon me tuon Ollikaisen Antin (Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja) kanssa soitellaan. Aina jompikumpi kysyy, että mitä olisit tällaisesta mieltä, Lyyli Pokela kertoo.
Jirka Hakalan mukaan erilliset keskustapiirit ovat keskustalle jopa suoranainen vahvuus.
– Piireistä käsin voimme toimia vahvasti paikallisella tasolla. Se on ihan eri tilanne kuin vaikkapa kokoomuksella ja demareilla, joilla ei ole toimintaa kuin vaalipiiritasolla, Jirka Hakala sanoo.
