Urheilulajien runsas kirjo ja osanottajamaiden kasvu merkittävimmät muutokset Tokion olympiahistoriassa: "Käytössä edelleen samoja suorituspaikkoja kuin vuonna 1964"

Olympialaiset

Koronaviruspandemian vuoksi viime kesänä vuodella eteenpäin siirretyt Tokion kesäolympialaiset käynnistyivät tällä viikolla Japanissa. Ensimmäisen kerran Tokiossa kilpailtiin kesäolympialaisissa 57 vuotta sitten.

–  Jos verrataan vuoden 1964 Tokion olympiakisoja näihin kisoihin, niin kaikista merkittävin muutos on tapahtunut kilpailtavien urheilumuotojen määrän kasvussa. Samalla on kasvanut myös osallistuvien urheilijoiden määrä, Suomen Urheilumuseota vuosina 1989–2020 johtanut Pekka Honkanen taustoittaa.

Vuoden 1964 kesäolympialaisissa kilpailtiin 21:ssä urheilulajissa, joihin otti osaa reilut 5  000 urheilijaa 93:stä eri maasta. Tällä erää kisoissa on mukana kaikkiaan 33 lajia, reilut 11 000 urheilijaa ja 206 osallistujamaata.

–  Tämän vuoden olympiakisoissa on käytössä edelleen samoja suorituspaikkoja kuin vuonna 1964, mutta ne on tietysti kunnostettu tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Uusia stadioneita on myös rakennettu ja puitteita modernisoitu.

Digitaalisuus on kehittynyt vuosien saatossa, ja osansa siitä on saanut myös olympiaurheilu.

–  Tiedonvälitys ylipäänsä on muuttunut huomattavasti vuoden 1964 jälkeen, jolloin oltiin lähinnä radion ja lehtien varassa. Televisio toi tilanteeseen aikanaan suuren muutoksen.

–  Nykyään olympiaurheilua pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti useammalta eri kanavalta. Urheilutapahtumien ohella tänä päivänä on mahdollista seurata myös eri urheilijoita sosiaalisen median eri kanavissa. Se on tuonut oman mielenkiintoisen lisänsä urheilun seurattavuuteen.

Koronaviruspandemiasta johtuen tämän vuoden olympialaiset jäävät kaikilta osin historiaan ensimmäisenä laatuaan. Tältä osin merkittävin muutos aiempaan on katsojien puuttuminen lehtereiltä.

–  Yleisön kannalta se on tietenkin sääli, mutta nykyisessä tilanteessa ei ollut muuta mahdollisuutta järjestää kisoja. Nämä kisat jäävät varmasti historiaan hyvin erikoisena kokemuksena, Honkanen uskoo.

Tokion oli määrä järjestää ensimmäiset kesäolympialaiset jo vuonna 1940, mutta Kiinan ja Japanin välisen sodan vuoksi kisat jouduttiin perumaan.

Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) myönsi olympiakisat tämän jälkeen Helsingille, jossa ei kuitenkaan kilpailtu toisen maailmansodan vuoksi. Olympiaovet avautuivat Tokiolle lopulta siis 24 vuotta ennakoitua myöhemmin.

–  Olympiakisat olivat jo tuolloin ja ovat edelleen merkittävin urheilutapahtuma maailmassa. Joka neljäs vuosi järjestettävillä kisoilla on suuri kulttuurillinen merkitys myös yhteiskunnallisesti. Olympialaisten pitkässä historiassa Tokiolla on mielenkiintoinen yhtymäkohta tähän päivään, kun huomioidaan Tokion ensimmäisten olympiakisojen siirtäminen myöhempään ajankohtaan.

Tokion vuoden 1964 kesäolympialaiset kilpailtiin aikanaan urheilijoille säädyllisissä olosuhteissa lokakuussa, kun taas tällä kertaa kisat pidetään kenties vuoden kuumimpaan aikaan heinä–elokuussa.