Työllisyyspäätöksiä pöytään, ilmastotoimet taas puntarissa – politiikan kevät koettelee hallituksen kestävyyttä kerran kuussa
Politiikan vuosi alkoi aluevaalien saattelemana, mutta myös kevään odotetaan tarjoavan runsaasti aiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Kevään aikana hallituksen pitää löytää yhteisymmärrys työllisyyden, ilmastokriisin ja valtiontalouden hoitoon liittyvistä kysymyksistä samalla, kun eduskunnan käsittelyyn odotetaan uusia lakipaketteja vaalikauden lopun jo häämöttäessä.
Hallituksella on luvassa niin helmi-, maalis- kuin huhtikuussa omat neuvottelunsa erilaisista teemoista.
Neuvotteluista on povattu painavia osin siksi, että eri puolueet sitoivat viime vuonna hallituksen jatkon itselleen tärkeisiin kysymyksiin. Hallitus menettäisi enemmistönsä eduskunnassa, jos mikä tahansa muu puolue kuin RKP jättäisi sen.
Ensimmäisenä pöydällä on työllisyyskysymys. Valtiovarainministeripuolue keskusta penäsi viime vuonna hallituskumppaneilta vankempaa otetta taloudenhoitoon. Tilinteon hetki on käsillä nyt, sillä helmikuun puolivälissä hallituksen pitäisi sopia työllisyystoimista, jotka vahvistaisivat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.
Hallituksen vasen ja oikea siipi painottaisivat mielellään erilaisia keinoja. Vasemmistoliitto karsastaa työttömyysturvan leikkauksia, mutta on ehdottanut esimerkiksi ase- ja siviilipalveluksen lyhentämistä. Keskusta on puolestaan puhunut työttömyysturvan ehtona olevan työssäoloehdon euroistamisen puolesta, jolloin ehto sidottaisiin palkkaan työajan sijaan.
Maaliskuussa hallitus on sopinut tarkastelevansa uudelleen ilmastotoimia, joilla Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
Syksyllä se päätti keinoista, joilla tuetaan esimerkiksi öljylämmityksestä luopumista ja sähköautoilun edistämistä. Hallitus kuitenkin sopi teettävänsä ulkopuolisen arvion siitä, riittävätkö aiemmat linjaukset tavoitteen saavuttamiseksi.
Ilmastotoimet ovat kynnyskysymys vihreille, mutta myös vasemmistoliitto on puolustanut luontoarvoja.
Keskusta puolestaan on hallitukseen mennessään vastustanut yleisesti yritysten verotuksen kiristystä sekä erikseen maa- ja metsätalouden uusia kustannuksia.
Huhtikuun alussa eli lähes tasan vuosi ennen seuraavia eduskuntavaaleja hallituksen pitäisi puolestaan käydä viimeiset kehysneuvottelunsa.
Näissä neuvotteluissa on tarkoitus linjata julkisen talouden hoidosta tuleville vuosille. Tässä yhteydessä hallitus on sopinut löytävänsä keinot pienentää kehysmenoja 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Käytännössä kyse on leikkauksista valtion budjettiin ensi vuodesta alkaen.
Oikeisto-oppositio on kritisoinut hallitusta rahankäytöstä, jota se on perustellut ainakin osin koronapandemian tuomalla yllätyksellä. Säästöjen etsiminen on pientä vastapainoa sille, että vaalikauden alussa sovittu kehysmeno kuluvalle vuodelle on päätetty ylittää 900 miljoonalla eurolla.
Eduskunnan kevään istuntokausi alkaa helmikuun alusta.
Kyseessä on istuvan eduskunnan viimeiset valtiopäivät, sillä seuraavat eduskuntavaalit häämöttävät ensi vuoden keväällä. Käsillä alkavat siis olla viimeiset hetket edistää lainsäädäntöä nykyisillä valtasuhteilla.
Nykyisellä vaalikaudella Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitukset ovat ajaneet läpi useita suuria uudistuksiaan. Aktiivimalli on peruttu, oppivelvollisuutta laajennettu ja monessa hallituksessa yritetty sote-uudistus saatettu toimeenpantavaksi.
Kaikki hallituksen linjaukset eivät ole kuitenkaan ehtineet laeiksi asti. Jo vuoden 2020 lopuksi linjattu eläkeputken poisto oli vasta äskettäin lausuntokierroksella, ja sen on tarkoitus matkata eduskuntaan keväällä.
Myös hallitusohjelmassa on moni hankkeita, jotka odottavat vielä toteutustaan.
Esimerkiksi kaivoslain kohtalo on edelleen auki. Lakiesityksen piti valmistua vuoden loppuun mennessä, mutta ennen joulua sitä valmisteleva työryhmä sai lisäaikaa tarvittaessa jopa toukokuun loppuun.
Uudistuksen tasapainottelu ympäristönsuojelun ja elinkeinojen harjoittamisen kesken on aiheuttanut kitkaa erityisesti keskustan ja vihreiden välillä.
Sama dynamiikka toistuu luonnonsuojelulain päivityksessä. Asiaa koskeva loppuraportti valmistui loppuvuonna, mutta monisatasivuiseen raporttiin jätettiin lukuisia eriäviä lausuntoja.
Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kuntaliitto olivat huolissaan vaikutuksista eri elinkeinoihin, maanomistajien asemaan ja kaavoitukseen. Ne pitivät ehdotettuja säännöksiä ja niiden vaikutuksia laajasti epäselvinä.
Sen sijaan Suomen luonnonsuojeluliitto, ympäristöjärjestö WWF ja Helsingin yliopistossa toimiva Luonnontieteellinen keskusmuseo kaipasivat uudistukseen entisestä enemmän kunnianhimoa.
Myös hoitotakuun kiristystä odotetaan. Sen myötä kansalainen velvoitettaisiin pääsemään kiireettömään hoitoon viikossa nykyisen kolmen kuukauden sijasta. Edellytykset lain käytännön toteutukseen ovat herättäneet pohdintaa, varsinkin, kun nykyisestäkin hoitotakuusta on voitu poiketa koronaepidemian aikana.
Koronaepidemian tulevaisuus itsessään on oma kysymysmerkkinsä.
Epidemian vuoksi käsitelty lainsäädäntö on kuormittanut niin lakeja valmistellutta hallitusta kuin niistä säätänyttä eduskuntaa.
Työsarkaa lisäävät myös eduskuntaan vaalikauden aikana toimitetut kansalaisaloitteet. Ne raukeavat kokonaan, jos niitä ei käsitellä ennen vaalikauden loppua.
Vaakalaudalla ovat esimerkiksi turpeen käyttöä tukevat ja vastustavat esitykset sekä aloitteet ilotulitteiden kuluttajakäytön rajoittamisesta, valkoposkihanhien metsästyksestä ja translain päivityksestä. Viimeisin lukeutuu myös hallitusohjelmaan.