Tutkimus: Koulutusvienti tuo Suomelle vuodessa lähes miljardi euroa – huomattava vaikutus syntyy ulkomaalaisten opiskelijoiden kulutuksesta

Koulutusviennistä on tullut Suomelle taloudellisesti hyvin merkittävää toimintaa, ja sen arvon odotetaan entisestään kasvavan lähivuosina.

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttamisen Suomessa sekä alan palvelujen ja tavaroiden myynnin ulkomaille arvioidaan tuottaneen vuonna 2019 Suomelle lähes miljardi euroa. Summa, 951 miljoonaa euroa, on vajaa puoli prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Luvut selviävät työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren tutkimuksesta, jonka on tilannut Opetushallitus.

Kertyneestä summasta suurin osa, noin neljä viidesosaa, on seurausta ulkomaalaisten kouluttamisesta Suomessa. Huomattava merkitys on opiskelijoiden kulutuksella ja erityisesti valmistuneiden opiskelijoiden työpanoksella.

Lopusta viidesosasta merkittävä osa syntyi koulutuksen tarjontaa tukevasta liiketoiminnasta, kuten oppimateriaalien viennistä. Vain pieni osa arvonlisästä tuli suoraan koulutuspalveluiden viennistä kertyvistä tuloista.

Tutkimuksessa myös arvioidaan, että lukuvuonna 2019–2020 korkeakoulujen ulkomaalaisilla tutkinto-opiskelijoilla oli 81 miljoonan euron positiivinen vaikutus julkiseen talouteen, kun huomioidaan ulkomaalaisten koulutuskustannukset, tulonsiirrot sekä jo valmistuneiden ulkomaalaisten maksamat menot ja saamat tulot.

Suomen talous ja julkinen sektori hyötyvät ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttamisesta suoraan lukuvuosimaksutulojen kautta.

Vuodesta 2017 alkaen suomalaiset korkeakoulut on velvoitettu perimään lukuvuosimaksuja muiden kuin Eta- eli Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden kansalaisilta.

Lukuvuoden 2019–2020 lukuvuosimaksujen bruttotuotto oli 42,7 miljoonaa euroa. Myönnettyjen vapautusten ja apurahojen määrä oli 29,5 miljoonaa euroa, jolloin lukuvuosimaksujärjestelmän nettotuotto korkeakouluille oli 14,2 miljoonaa euroa.

Opetushallituksen tänään julkaisemassa tutkimuksessa todetaan, että koulutusvientiin liittyvät tiedot ovat olleet Suomessa hajallaan. Laboren tutkimuksessa niitä on koottu yhteen, ja loppuraportissa kuvataan arvion koulutusviennin merkityksestä bruttokansantuotteelle olevan ”varovainen”.

Laboren tutkimus kattaa vain korkeakouluopiskelijat, ja tutkimuksessa ehdotetaankin, että arvioiden tarkentamiseksi tietoa pitäisi kerätä myös muusta ulkomaalaisten Suomessa tapahtuvasta koulutuksesta.

Ulkomaalaiset opiskelijat on nyt myös määritelty hyvin väljästi, sillä tutkimuksessa ovat mukana opiskelijana kirjoilla olevat tai valmistuvat ulkomaan kansalaiset. Tutkimuksessa ehdotetaan, että jatkossa pitäisi tutkia juuri opiskelun takia Suomeen alun perin saapuneita ulkomaalaisia.