Tutkijat hämmästyivät: Esihistorialliselle lapselle tehtiin amputaatio
Tutkijat ovat löytäneet Indonesiasta 31 000 vuotta sitten eläneen ihmisen luurangon, joka on tähän mennessä vanhin todiste amputaatiosta.
Nature-tiedelehdessä keskiviikkona julkaistussa artikkelissa tutkijat kertovat, että amputaatio oli tehty henkilön ollessa vielä lapsi. Tutkimukset osoittavat, että hän oli elänyt operaation jälkeen vielä monta vuotta.
Uutiskanava NBC Newsin mukaan luuranko oli löytynyt Borneon saaren sademetsäiseltä alueelta, joka on tunnettu ikivanhoista kalliomaalauksistaan.
Vaikka luuranko oli muuten säilynyt erinomaisesti, siltä puuttui kokonaan vasen jalkaterä sekä noin puolet säärestä. Tutkijat kertovat, ettei luurangosta löytynyt jälkiä infektiosta, jollaisen esimerkiksi krokotiilin puraisu todennäköisesti aiheuttaisi.
Luun katkeamiskohta ei myöskään anna syytä olettaa, että jalka olisi katkennut onnettomuudessa.
Tuhansia vuosia sitten Borneolla asuneen ihmisen uskotaan eläneen vielä kuudesta yhdeksään vuotta raajan menettämisen jälkeen. Tutkijoiden mukaan hän kuitenkin kuoli nuorena aikuisena tuntemattomasta syystä.
Nature-lehden artikkelin mukaan tutkimus osoittaa, että esihistorialliset ihmiset tiesivät riittävästi lääkitsemisestä, jotta he pystyivät suorittamaan amputaation ilman kohtalokasta verenhukkaa tai infektiota.
Amputaatiossa käytetyt työkalut tai infektiota ehkäisseet lääkkeet jäävät mysteeriksi. Tutkijat kuitenkin spekuloivat, että jalka on katkaistu kivestä valmistetulla terävällä esineellä. Lisäksi alueella kasvaa monia kasveja, joita voidaan käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Ihmisyhteisön tapoja valottaa myös se seikka, että amputaatiosta selvinnyt lapsi on tarvinnut paljon apua, kun hän on liikkunut epätasaisessa maastossa.
Arkeologi Tim Maloney australialaisesta Griffithin yliopistosta katsoo, että löydös muuttaa käsityksemme ihmisen lääkinnällisestä historiasta.
Borneon luurankoa ennen vanhin todiste amputaatiosta oli Ranskasta 7000 vuoden takaa. Tähän asti tutkijat ovatkin uskoneet, että ihminen oppi kehittyneempiä lääkinnällisiä käytäntöjä asettuessaan paikalleen viljelemään maata noin 10 000 vuotta sitten.
Nevadan yliopiston antropologi Alecia Schrenk, joka ei kuulunut Borneon tutkimusryhmään, sanoo NBC Newsille, että ihmiset alkoivat kiinnittää huomiota toistensa terveyteen jo paljon luultua aikaisemmin.
– Pitkään on ajateltu, että terveydenhuolto on uudempi keksintö. Tällaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei esihistoriallisia ihmisiä jätetty vain oman onnensa nojaan.
