Tutkija: Venäjältä lähtivät ensimmäisenä etuoikeutetut
Venäjältä viime vuonna lähteneiden määrästä on olemassa vain arvioita, sillä Venäjä ei rekisteröi maasta lähteneiden määrää järjestelmällisesti.
Arviot vaihtelevat 700 000:sta lähtijästä 1,5 miljoonaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaja STT:lle.
Zavadskaja on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa sitä, keitä Venäjältä lähteneet ovat. Tutkijoiden kyselyyn vastasi 2 000 viime vuonna Venäjältä muuttanutta. Lisäksi on tehty haastatteluja.
Tutkimuksen perusteella viime vuonna Venäjältä lähteneistä erottuu kaksi suurta ryhmää, Zavadskaja sanoo.
Pian suurhyökkäyksen alettua keväällä ja kesällä Venäjältä lähti hyvin toimeentulevaa, koulutettua väkeä, joita tutkijaryhmä kutsuu ”etuoikeutetuiksi siirtolaisiksi”. Heidän keski-ikänsä on hieman yli 30 vuotta, Zavadskaja kertoo. Kyselytulosten perusteella suuri osa ryhmästä on töissä IT-alalla.
Ensimmäisessä vaiheessa venäläisiä lähti kyselyiden perusteella eniten Turkkiin, Georgiaan ja Armeniaan.
Toinen suuri ryhmä ovat syyskuussa määrätyn liikekannallepanon jälkeen Venäjältä lähteneet ihmiset. He ovat enimmäkseen perheettömiä miehiä, Zavadskaja kertoo.
Toinen muuttoaalto oli Zavadskajan mukaan paljon ensimmäistä kaoottisempi.
– Heidän ajatuksensa oli vain ylittää raja keinolla millä hyvänsä ja sitten keksiä jotain.
Liikekannallepanoa paenneilla ei ollut paljon varaa valita, mihin he Venäjän passeilla pääsisivät. Eniten heitä päätyi Zavadskajan mukaan Georgiaan ja Kazakstaniin.
Koska kyselyä levitettiin aktivistien ja sosiaalisen median ryhmien kautta, tutkimus ei välttämättä edusta koko Venäjältä viime vuonna muuttaneiden ihmisten ryhmää.
Lisäksi tiedon kerääminen mobilisaatiota paenneista on Zavadskajan mukaan ollut hankalaa, sillä lähtijät ovat varovaisia ja saattavat epäillä tutkijoita Venäjän vakoojiksi.
Viime vuonna Venäjältä lähteneet poikkeavat Zavadskajan mukaan aiemmista muuttoliikkeistä siinä, että he ovat poliittisesti aktiivisia. Hän uskookin, että venäläiset tulevat jollain tavalla osallistumaan poliittiseen toimintaan kohdemaissa.