Tutkija uskoo Suomen saavan Bidenin hallinnolta vähintään ministeritason huomiota – syynä hävittäjähankinta: "Se on Yhdysvaltainkin näkökulmasta iso kauppa"
Suomi voi saada Joe Bidenin hallinnolta sen alkuvaiheessa vähintään ministeritason huomiota, uskoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.
Syynä on Suomen viimeistelemä hävittäjähankinta. Lopullista päätöstä Hornetien korvaajista odotetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Tarjouskilpailun viidestä ehdokkaasta kaksi on yhdysvaltalaisia.
– Kun hävittäjäkauppaa vedetään loppuun, niin ihmettelisin, jos Suomi ei saisi vähintään ministeritason huomiota, koska se on Yhdysvaltainkin näkökulmasta iso kauppa, Pesu sanoo STT:lle.
Pesu ei kuitenkaan usko Suomen saavan samanlaista huomiota kuin Donald Trumpin kaudella, jolloin presidentti Sauli Niinistö vieraili kahdesti Valkoisessa talossa sekä isännöi Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamista Helsingissä.
Joka tapauksessa Pesu olettaa, että sisäpoliittisesti Suomelle ja varsinkin nykyiselle hallitukselle on helpompi kehittää yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa Bidenin kuin Trumpin aikana.
Pesu huomauttaa, että Trumpin omien mielipiteiden luoma epävarmuus heijastui kaikkiin poliittisiin suhteisiin Euroopan maiden kanssa. Uudelta hallinnolta hän odottaa enemmän johdonmukaisuutta.
– Jos esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeri sanoo jotain, niin ei tarvitse miettiä erikseen, onko maan presidentti samaa mieltä. Uudella hallinnolla on oletettavasti suurin piirtein sama näkemys Euroopan roolista.
Pesu kuitenkin jakaa presidentti Niinistön aiemmin sunnuntaina kertoman näkemyksen siitä, että Yhdysvalloilta ei ole odotettavissa samanlaista huomiota Euroopalle kuin ennen.
– Eurooppalaisten pitäisi osoittaa, että he pystyvät kantamaan enemmän vastuuta kuin ennen.
Vaikka Yhdysvaltain uudeksi pääkilpakumppaniksi on noussut Kiina, Venäjä ei ole kokonaan kadonnut yhtälöstä. Pesu ei odota, että Venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa tapahtuisi erityistä liennytystä.
– Venäjän aggressiivinen vaalivaikuttaminen vuonna 2016 jätti niin ison jäljen myös demokraatteihin, ettei se heti unohdu.
Oma lukunsa on Ukrainan vuosia kestänyt konflikti Venäjän tukemien joukkojen kanssa. Biden sanoi kampanjansa aikana, että tekisi Ukrainasta prioriteetin maansa ulkopolitiikassa.
Pesun mukaan Yhdysvallat voi usealla tavalla edistää suhdettaan Ukrainan kanssa. Se voi tiivistää maiden välistä dialogia ja hakea aktiivisesti diplomaattista ratkaisua Itä-Ukrainan ja Krimin tilanteeseen.
Apu joka tapauksessa tuskin olisi ehdotonta, vaan voisi vaatia esimerkiksi Ukrainan oikeusvaltiokehityksen vahvistamista.
– On mielenkiintoista nähdä, millainen valmius Bidenin hallinnolla on Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen. En tarkoita suoraa taistelutukea rintamille, vaan onko Yhdysvallat valmis esimerkiksi aseistamaan Ukrainaa.