Tutkija: Trumpin valinta lässäytti ilmastokokouksen tunnelmat ennen kuin se ehti edes alkaa

Odotukset maanantaina Azerbaidzhanissa alkavan ilmastokokouksen osalta lässähtivät kuluvalla viikolla. Syy on se, että tammikuussa Yhdysvalloissa Valkoiseen taloon astelee Donald Trump, joka on muun muassa kutsunut ilmastonmuutosta huijaukseksi.

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma uskoo, että Trumpin valinta presidentiksi luo kokouksen ylle ainakin aluksi epätietoisen ja pettyneen ilmapiirin.

– Todennäköistä on, että Trump jatkaa aiemmalla ilmastopoliittisella linjallaan. Eli hän lähes ensitöikseen tammikuussa vetäytyy ilmastoneuvotteluista ja koko Pariisin sopimuksesta. Tämä on se odotusarvo, joten tämä kyllä vaikuttaa kokouksen ilmapiiriin, Vihma sanoo.

Azerbaidzhaniin YK:n COP29-kokoukseen matkaavat toki nykyisen presidentin Joe Bidenin neuvottelijat, mutta heidän sopimansa asiat eivät sido Trumpin hallintoa.

– Kyllähän se laskee tunnelmia niin etelässä kuin Euroopassa, että tällainen johtava suurvalta on mitä ilmeisimmin neljä vuotta käytännössä pois pelistä, mitä tulee kansainväliseen ilmastotyöhön. On tavallaan ymmärrettävää, että tässä on ainakin hetken aikaa sellainen pieni lamaannus.

Viime kaudellaan 2017–2021 Trump veti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta, mutta ratifiointisääntöjen vuoksi Yhdysvaltojen virallinen irtautuminen tapahtui vasta kolmen vuoden kuluttua.

Virallisen irtautumisen jälkeen ei mennyt kauaa siihen, että Yhdysvalloissa valta vaihtui ja uusi presidentti Biden liitti Yhdysvallat takaisin sopimukseen.

Tällä kertaa Trumpin ei tarvitsisi odottaa kolmea vuotta, vaan Yhdysvallat olisi vuoden jälkeen ulkona Pariisin sopimuksesta.

Vihman mukaan Trumpin viime presidenttikauden aikaan oli optimismia siitä, että ilmastotoimissa pakittamisessa oli kyse vain neljästä vuodesta. Nyt tulevaisuudennäkymä on epävarmempi.

– Trumpin paluu osoittaa, että tämä ei ollut mikään yhden kerran tähdenlento, vaan että Amerikka on rakenteellisesti tällä hetkellä ilmastopoliittisesti varsin epäluotettava toimija.

Viime kaudellaan Trump myös purki yli sata ympäristölakia tai -normia.

– Se oli jonkinlainen ennätys Amerikan poliittisessa historiassa. Samaa on nytkin odotettavissa. Yksi Trumpin slogan, mitä hän kampanjassaan jatkuvasti toistellut, on ”drill baby drill” (poraa, beibi, poraa). Hänellä on nostalginen visio öljyllä ja hiilellä käyvästä Amerikasta, vahva tunneside siihen suuntaan.

Entä mitä nyt tekee toinen suurvalta Kiina? Vihma ei usko, että Kiina lähtisi hakemaan ilmastojohtajuutta itselleen.

– Pikemminkin se, että yksi suurvalta lintsaa, vähentää paineita Kiinalta tehdä kunnianhimoisempia toimia. Mielestäni on jotenkin hyvin eurooppalainen ajatus, että olisi aina joku ilmastojohtajuus, jonka joku muu sitten ottaisi. Että kun yksi lähtee pois, muut lisäävät kunnianhimoa. En ole ihan vakuuttunut, että sellaista dynamiikkaa tapahtuisi.

Trumpin valinnan vaikutus Euroopan ilmastopolitiikkaan ja vihreään siirtymään onkin Vihmasta kiinnostavaa nähdä.

– Miten pärjätään oletettavasti aggressiivisemman Amerikka ensin -roolin ottavan Yhdysvaltojen kanssa? Pystytäänkö esimerkiksi asettamaan hiilitulleja vuodesta 2026 kuten aiottiin, vai pelätäänkö kauppasotaa ja Trumpin vastatoimia esimerkiksi turvallisuuskentällä?